G., Eriksson Johan

Haaramo, Peija

Stenius-Ayoade, Agnes

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiAsunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä : Kodittomuudenhaasteet tulisi huomioida myös terveydenhuollossaStenius-Ayoade, Agnes2018Stenius-Ayoade , A , Haaramo , P & G. , E J 2018 , ' Asunnottomuuteen liittyy suuriaterveysriskejä : Kodittomuuden haasteet tulisi huomioida myös terveydenhuollossa ' ,Duodecim , Vuosikerta. 134 , Nro 7 , Sivut 661-663 . <http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo14252 >http://hdl.handle.net/10138/301344publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.661 Duodecim 2018;134:661–3PÄÄKIRJOITUSE nsisuojissa majoittuvat asunnottomat ovat haavoittuvainen ryhmä, jolla esiin-tyy paljon sekä somaattisia että psykiatri-sia pitkäaikaissairauksia (1). Varsinkin päihde-ongelmat ovat yleisiä suomalaisilla ensisuojien käyttäjillä (2). Kyky huolehtia omasta tervey-destään ja turvallisuudestaan on usein heiken-tynyt, eikä tukiverkostoa, jonka luona voisi yö-pyä, enää ole (3). Suurin osa ensisuojassa yö-pyvistä henkilöistä on ensisuojassa vain ly hyen ajan, ja he yöpyvät välillä rapuissa, kaduilla, yökahviloissa, tuttavien luona tai tuetuissa asu-mismuodoissa. Asunnottomuutta ja koditto-muutta on kirjallisuudessa määritelty monella eri tavalla. Tässä kirjoituksessa tarkoitamme asunnottomilla henkilöitä, jotka yöpyvät ka-dulla tai ensisuojissa, ja joilla ei ole vakinaista paikkaa, mi-hin mennä yöksi. Asunnottomuuteen liittyy suuri kuolleisuus (1,4). Samanikäisiin verrokkeihin verrattuna suomalaisilla asunnottomilla on yli viisinker-tainen kuolemanriski (5). Ylikuolleisuus on suurta varsinkin nuorilla asunnottomilla. Sen lisäksi, että asunnottomien kuolemanriski tau-teihin on yli kolminkertainen, kuolemanriski ei-luonnollisiin syihin, kuten myrkytyksiin, tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan, on yli kymmenkertainen ja alle 50-vuotiailla lähes 20-kertainen (5). Asunnottomat ovat usein sosiaali- ja terveys-palvelujen suurkuluttajia. Terveyspalveluista varsinkin erikoissairaanhoidon ja päivystys-luontoisten palvelujen käyttö on lisääntynyttä (1,2,6,7). Puolen vuoden tarkastelussa helsin-kiläisillä asunnottomilla oli keskimäärin 5,5 sairaalapäivää ja 0,8 päivystyskäyntiä erikois-sairaanhoidossa, kun vastaavat luvut verrok-kiryhmässä olivat 1,2 ja 0,1 (5). Polikliinisiä käyntejä asunnottomilla ja verrokkiryhmällä oli yhtä paljon (keskimäärin 0,4 käyntiä puolessa vuodessa). Tautitaakkaan nähden suhteellisen vähäinen polikliinisten palvelujen käyttö ku-vastaa hyvin sitä, että avohoidossa toteutetut tutkimukset ja hoito ovat monesti haastavia, jos elämänhallinta on muiltakin osin heikkoa. Avohoitopalvelujen käyttöön on useita kynnyksiä, jotka voivat olla ylitsepääsemättö-miä asunnottomalle. Potilaan tavoittaminen vastaanotto ajan antamiseksi on vai keaa, jos ei ole puhelinta tai voimassa olevaa osoitetta. Poti-laan on muistettava ja osattava mennä varatulle vastaanotto-käynnille, pystyttävä esittämään  asiansa asiallisesti ja ymmärrettävä annetut oh-jeet. Useilla asunnottomilla esiintyy muistion-gelmia tai muita kognitiivisia vaikeuksia, psy-koosisairauksia, persoonallisuushäiriöitä sekä aktiivista päihdekäyttöä (3), jotka vaikeuttavat asiointia vastaanotolla. Annettujen hoito-ohjei-den noudattaminen voi myös kadulta tai ensi-suojasta käsin olla käytännössä mahdotonta.Suomessa on onnistuttu vähentämään pitkä-aikaisasunnottomien ja tilapäisissä majoituksis-sa yöpyvien asunnottomien määrää (8), mutta jonot pysyvään tuettuun asumiseen voivat olla jopa vuosia pitkiä, eikä pääsyä vapaille asunto-markkinoille ole häätötaustalla ja luottotietojen puuttuessa (9). Tänä päivänä sosiaaliset syyt nähdään harvoin syynä jatkaa sairaalahoitoa, ja Kotikunto ei ole sama asia kuin katukuntoAgnes Stenius-Ayoade, Peija Haaramo ja Johan G. ErikssonKodittomuuden haasteet tulisi huomioida myös terveydenhuollossaAsunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä  Artikkeli on avoin kaikille662kun jonotusajat tuettuun asumiseen ovat pitkät, jokainen ymmärtää, että asuntoa ei voi jonottaa kuukausien ajan erikoissairaanhoidossa. Olisi kuitenkin toivottavaa, että sairaaloissa uloskir-joituksen lähestyessä huomioitaisiin se, että ko-tikunto ei ole sama asia kuin katukunto. Omas-sa kodissaan toipilas voi levätä kaikessa rauhas-sa, hänellä on usein omaisia, jotka auttavat, ja lisäksi kotihoito voi tarvitt aessa tulla auttamaan lääkehoidossa ja hoitotoimenpiteissä. Ensisuojassa Helsingissä asiakas pääsee le-päämään kovalle patjalle alkuillasta ja samassa huoneessa nukkuu useita rauhattomia ja päih-tyneitä asiakkaita. Sänkypaikan saattaa menet-tää, jos nousee yöllä käydäkseen wc:ssä, eikä päiväsaikaan ole mahdollista levätä. Päivisin asunnottoman pitää jaksaa vahtia ja kantaa mu-kanaan tavaroitaan ja lääkkeitään, ja jos ei ole rahaa, on itse järjestettävä Kelan kautta maksu-sitoumus lääkkeisiin ja jaksettava käydä aptee-kissa. Valitettavan usein nähdäänkin, että hoito loppuu uloskirjoitusvaiheeseen, ja psyykkisesti sairaat, muistiongelmaiset tai vielä hoitotoi-menpiteitä vaativista somaattisista sairauksista kärsivät asunnottomat potilaat kirjoitetaan ulos sairaalasta toipilasvaiheessa. Jatkohoito, varsinkin jos se edellyttää päih-teettömyyttä ensisuojassa, voi olla hyvin vaikea toteuttaa, kun valtaosa asiakkaista on päihty-neitä. Vaikka hoitohenkilökuntaa ja sosiaali-työntekijöitä löytyykin ensisuojasta arkisin päiväsaikaan, niin vastuu omasta hoidostaan on potilaalla itsellään. Esimerkiksi perjantai-iltapäivänä voi olla käytännössä mahdotonta järjestää rahaa lääkitykseen, kuten infektion jatkohoitoon, ja vaikka lääkkeitä olisikin annet-tu sairaalasta mukaan, ne on usein varastettu jo seuraavana päivänä. Tällöin on suuri riski sii-hen, että potilas on pian takaisin päivystyksessä tai erikoissairaanhoidossa.Suomessa asunnottomille suunnattuja ter-veydenhoitopalveluja on hyvin vähän. Ensisuo-jissa ja asumisyksiköissä saattaa olla sairaan-hoitajia, mutta ilman pääsyä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin ja ilman lääkärin tukea heidän mahdollisuutensa toimia ovat rajalliset. Helsingin terveyskeskus on panostanut sijoit-tamalla lääkärin ensisuojaan, ja tästä on hyviä kokemuksia. Tämän haavoittuvan ja paljon palveluja käyttävän ryhmän auttamiseksi tar-vitsemme kuitenkin lisää integroituja terveys-palveluita, ja toivommekin sote-integraation mahdollistavan tämän. Muualla Euroopassa on saatu hyviä koke-muksia kaduille ja tilapäisasumisyksiköihin jalkautuvasta terveydenhuollosta ja sairaala-päivystyksiin sijoitetuista moniammatillisista tiimeistä, jotka huolehtivat asunnottomista ja varmistavat, että hoito ja sosiaalinen tuki to-teutuu niin sairaalahoidon aikana kuin sen jäl-keenkin. Monissa isoissa eurooppalaisissa kau-pungeissa on lisäksi asunnottomille suunnat-tuja hoitokoteja, joissa tarjotaan somaattisesti sairaille asunnottomille hoitomahdollisuus silloin, kun avohoito ei onnistu kadulla, pärjää-minen tavallisella sairaalaosastolla on vaikeaa, tai sairaalahoidon jatkeeksi silloin, kun erikois-sairaanhoidon tarvetta ei enää ole. Olisi tärkeää, että myös Suomessa lääkäri-kunta ja päättäjät tiedostaisivat sen, että asun-nottomat henkilöt tarvitsevat erityishuomiota ja parempia, meidän palvelujärjestelmäämme istuvia integroituja ratkaisuja, jotta voisimme kohentaa heidän terveydentilaansa, vähentää ennenaikaisia kuolemia ja hillitä asunnotto-mien runsaasti käyttämän erikoissairaanhoidon kustannuksia. Niin kauan, kun sairaalahoidon jälkeisiä riittäviä asumis- ja terveyspalveluita ei ole saatavilla, jokaisen lääkärin, joka kirjoittaa ulos asunnottoman henkilön sairaalasta, on otettava kokonaistilanne huomioon ja arvioi-tava riskit, mikäli potilas lähetetään kadulle tai ensisuojaan. ■PÄÄKIRJOITUSA. Stenius-Ayoade ym.AGNES STENIUS-AYOADE, yleislääketieteen erikoislääkäri Helsingin kaupunki, THL ja  Folkhälsanin tutkimuskeskus PEIJA HAARAMO, FT, tilastotutkija THLJOHAN G. ERIKSSON, professori, ylilääkäri, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Clinicum, Helsingin yliopisto Perusterveydenhuollon yksikkö, HusSIDONNAISUUDETKirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia1. Fazel S, Geddes JR, Kushel M. The health of homeless people in high-income countries: descriptive epidemiology, health consequences, and clinical and policy recommendations. Lancet 2014; 384:1529–40.2. Stenius-Ayoade A, Haaramo P, Erkkilä E, ym. Mental disorders and the use of primary health care services among homeless shelter users in the Helsinki metropolitan area, Finland. BMC Health Serv Res 2017;17:428.3. Erkkilä E, Stenius-Ayoade A. Asunnotto-mat vastaanottoyksiköissä – asunnotto-mien vastaanottoyksiköiden asiakkaiden sosiaalinen tilanne ja terveydentila pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseu-dun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan työpapereita 2009:2. 4. Nielsen SF, Hjorthoj CR, Erlangsen A, ym. Psychiatric disorders and mortality among people in homeless shelters in Denmark: a nationwide register-based cohort study. Lancet 2011;377:2205–14.5. Stenius-Ayoade A, Haaramo P, Kautiainen H, ym. Mortality and causes of death among homeless in Finland: a 10-year follow-up study. J Epidemiol Community Health 2017;71:841–8. 6. Bharel M, Lin WC, Zhang J, ym. Health care utilization patterns of homeless indi-viduals in Boston: preparing for Medicaid expansion under the Affordable Care Act. Am J Public Health 2013;103(Suppl 2): S311–7.7. Beijer U, Andreasson S. Gender, hospi-talization and mental disorders among homeless people compared with the general population in Stockholm. Eur J Public Health 2010;20:511–6.8. Pleace N, Culhane D, Granfelt R, ym. The Finnish homelessness strategy – an inter-national review. Helsinki: Ympäristöminis-teriön raportti 3/2015.9. Sunikka S. Hietsussa yöpyneiden asun-not to muuspolut: liikkuvuus asunnotto-muuden ja asuntoväestön välillä. Sosiaa-lityön erikoistumiskoulutukseen kuuluva lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto 2016.KIRJALLISUUTTA

Asunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä : Kodittomuuden haasteet tulisi huomioida myös terveydenhuollossa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/301344/1/duo14252.pdf

Asunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä : Kodittomuuden haasteet tulisi huomioida myös terveydenhuollossa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto