Tutkimuksen tarkoituksena Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin innoittamana tutkia individualisaatiota. Yleensä tämä ilmiö liitetään liian usein pelkästään Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tässä tutkimuksessa kohdemaa on kuitenkin Venäjä. Vuonna 1991 eli varsin lyhyen aikaa sitten Neuvostoliitto hajosi, ja Venäjä siirtyi markkinatalouteen. Kuitenkin ensimmäinen World Values Survey –kyselytutkimus, mitä tässä tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisena aineistona, tehtiin Neuvostoliiton olemassaolon toiseksi viimeisenä vuotena 1990. Tuon ajankohdan tiedot kuvaavat neuvostoliittolaista arvomaailmaa, eikä kovin montaa muuta kvantitatiivista aineistoa ole neuvostoajalta edes saatavilla.
Nuoret ovat Ulrich Beckin mukaan sisäistäneet yksilöllistymisen mukana tulevan vapauden ja juuri tästä syystä nuorimmat aikuiset venäläiset ikäluokat ovat tutkimuksen kohteena.Beck ja Beck-Gernsheimin mukaan individualisaatio edellyttää hyvinvointivaltiota. Monet Venäjän tutkijat pitivät Neuvostoliittoa hyvinvointivaltiona, kun taas taloudellisen romahduksen myötä nyky-Venäjän asemasta hyvinvointivaltiona voidaan olla hyvinkin eri mieltä, Kaikki muut neljä surveyajankohtaa (1995, 1999, 2006 ja 2008) kuvaavat nyky-Venäjän nuorten aikuisten arvomaailmaa, joten eri surveyajankohdat mahdollistavat pitkittäisvertailun ajankohtien välillä.
Tässä tutkimuksessa käydään aluksi läpi individualisaatio –käsitteen taustalla olevia aikaisempia teorioita ja tutkimuksia sekä hieman myös käsitteen saamaa kritiikkiä. Tutkimuksessa ei oteta mitään ehdotonta kantaa individualisaation puolesta tai vastaan, vaan käsitellään kysymystä lähinnä näkökulmana. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään World Values Surveyn johtohahmon Ronald Inglehartin teoriaa postmodernisaatiosta ja postmaterialismista liittyen Venäjään. Sitten tarkastellaan ensin nuorisotutkimusta ja tämän jälkeen erityisesti Venäjää käsittelevää nuorisotutkimusta. Vaikka tutkimuksen menetelmät ovat kvantitatiivisia, antaa kvalitatiivinen tutkimus usein enemmän 'käsin kosketeltavan' kuvan siitä, mitä individualisaatio Venäjällä todellisuudessa merkitsee nuorille aikuisille.
Tähän tutkimukseen liittyen A.A. Shirokanovan tutkimus Neuvostoajan jälkeisten nuorten individualisaatiosta moraalin alalla käyttää myös World Values Survey –aineistoa, mutta määrittelee individualisaation lyhyesti sanottuna maksimaalisena heterogeenisyytenä normatiivisissa orientaatioissa. Tässä tutkimuksessa käsitellään kuitenkin laajemmin individualisaatiota pohjautuen Neil Nevitten ja Christopher Cochranen käsitteen operationalisointiin Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta. Nevitten ja Cochranen kysymykset ovat lähtökohta tutkimuksen faktorianalyysille. Faktorianalyysin avulla saadaan selville venäläisten nuorten aikuisten arvomaailman rakentuminen.
Faktorianalyysin jälkeen tarkastellaan summamuuttujien avulla venäläisnuorten suhtautumisen muutosta individualisaatioon liittyviin kysymyksiin 18 vuoden ajalla. Yksilöllistymisen eri osa-alueet tuottavat ristiriitaisiakin tuloksia venäläisten nuorten aikuisten osalta. Viimeisenä menetelmäratkaisuna tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin avulla sosiodemografisten taustatekijöiden vaikutusta Moraalinen suvaitsevaisuus -summamuuttujan kysymyksiin
