Pellikka, Petri

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

ETIOPIAYLIOPISTO 4|2012   41 KAffAn AluEAddis AbebAjimmAaukokartoituskuvista ei voi aavis-taa, mitä piileksii metsässä Etio-pian länsiylängöillä. Kenttätöissä kiikaroidessa kaikki vaikuttaa vie-lä normaalilta: tuolla on metsää ja tuolla on peltoa. Mutta missä kuulu kahvi piileksii? On mentävä metsään. Ellei kahvipensasta tunnistaisi, luulisi olevan-sa luonnontilaisessa metsässä, jota voisi verrata vaikka sipoolaiseen pähkinäpensaslehtoon. Puo-let Etiopian kahvista kasvaa vieläkin perinteiseen tapaan metsässä. Metsän valtalaji on etiopianakasia, Acasia abyssinica. Sen laaja ja samalla harva latvus antaa sopivassa määrin varjoa kahvipensaalle, joka hal-Kahvia KaffastaKVanha kuningaskunta on antanut maailmanlaajuisen ja myös tieteellisen nimen kahville.  Mutta missä Etiopian kuuluisa kahvi oikein kasvaa?TEKSTI JA KUVAT PETRI PELLIKKAALKUKAHVi | Coffea arabica on kotoisin Etiopian Kaffan alueelta, jossa se vie-läkin kasvaa luonnonvaraisena metsän pensaskerroksessa. Vanha Kaffan ku-ningaskunta on antanut nimen kahvil-le. Etiopian valtakieleksi, amharaksi, kahvi on buna. Sana lienee peräisin Bunon kylästä, kahvin synnyinsijoilta.VUOHi NÄYTTi mALLiA | Tarina kertoo, että vuohet olivat ensimmäisiä kah-vista riippuvaisia olentoja. 800-luvulla kaffalainen paimen Kaldi huomasi vuohiensa piristyvän popsittuaan vih-reän pensaan punaisia marjoja. niinpä paimen rohkaistui maistamaan. Väsy-mys kaikkosi. Koska miehen piristymi-nen oli vaimolle kuin taivaan lahja, hän käski Kaldia välittämään ilosanoman myös luostarin munkeille.TARU PiRUN HedeLmisTÄ | Munkit piti-vät marjoja pirun hedelminä ja heit-tivät ne tuleen, mutta paahdettujen papujen aromi sai heidätkin pauloihin-sa. Pavut murskattiin ja suojattiin kuu-malla vedellä täytettyyn maljaan. Sinä yönä munkit nauttivat kahvin lientä pysyäkseen hereillä yöllisten rukous-seremonioiden aikana. Etiopian ylängön kahvialueella viihtyvä guaretsa eli colobusapina (Colobus guareza) on kansainvälisen luonnonsuojelu­liiton IUCN:n punaisella  listalla.ETIOPIAn KAhVIAluEET puutarhakahvin alueetmetsäkahvin alueetkahviplantaasitKahvin hedelmät kypsyvät akaasian ja muiden, yleensä typpeä sitovien hernekasvien  heimoon kuulu­vien puiden  varjossa.42   YLIOPISTO 4|2012litsee metsän pensaskerrosta. Kahvimetsän tois-ten lajien, hurmealbitsian, Albizia gummiferan, ja afrikankrotonin, Croton macrostachyusin, lehdet ovat suurempia ja peittävämpiä. Varjon lisäksi puut tasaavat lämpötilaeroja metsän sisällä: päivällä ei ole koskaan paahtavaa ja öisin lämpö lymyää latvuston alla. Kahvitutkija Juliana Jaramillon mukaan yön lämpö on erityi-sen tärkeää kukinnan aikana, sillä Etiopian ylän-göllä saattaa öisin olla hyisen kylmää. Jaramillo työskentelee kansainvälisessä tutkimuskeskuk-sessa, joka on erikoistunut maatalouskasvien pö-lyttäjien ja tuhohyönteisten tutkimukseen Afri-kassa. Puut kaappaavat myös ilmakehän kosteutta, erityisesti hurmealbitsia on tunnettu koko Itä-Af-rikassa sadepuuna. Puut myös ravitsevat maape-rää lehtikarikkeellaan.APPELSIINIPUUN ALLA | Suurin osa kahvis-ta kasvaa 1  400–2  000 metrin korkeudessa, jossa päivälämpötilat ovat 15–25 asteen välimaastossa. Sademäärä vaihtelee vuodessa 1 500–2 500 milli-metriä. Mehiläiset pölyttävät kahvipensaan kukat maalis-toukokuussa. Hedelmät kypsyvät punai-siksi marjoiksi marraskuuhun mennessä, ja sato korjataan yleensä joulukuussa. Alueelliset ja vuo-sien väliset erot muuttavat pölytyksen ja sadon-korjuun rytmiä. Sadonkorjuun jälkeen marjat kuivataan auringon alla ja pavuista tulee myynti-kelpoinen tuote. TURKKiLAisTeN mATKAssA | Kahvi levisi ympäri maailmaa arabien ja turkkilaisten mukana. he alkoivat keittää paahdettuja ja murskattuja papuja juomaksi, jonka tänään tunnemme. Kahvin synnyinsijat voi sijoittaa Kaldin kotikylään Chachaan Kaffan kuningaskunnassa Etiopiassa.KAHViA POPCORNiN KeRA | Addis Abe-ban yliopiston lehtori binyam Tesfaw kertoo, että perinteisessä etiopialaisessa kahviseremoniassa nainen pesee, paah-taa, murskaa ja keittää kahvinpavut. Sokeri lusikoidaan kuppiin, sitten kaa-detaan musta täyteläinen kahvi päälle. Kahvi tarjoillaan pienestä lasista, ja sen kanssa syödään popcornia. Kahvisere-moniaa tarjoavat tienvarsien kodit ja kahvilat, joissa on kutsuvasti ovi auki.iTALiAN TAPAAN | Kahvia juodaan Etio-piassa kuin Suomessa konsanaan, mutta vahvana espressona ja pieninä annoksi-na. Kaupungeissa kahvia juodaan myös macchiatona. Kahvijälkiä on saattanut jättää myös italialainen historia: Eritrea oli Italian siirtomaa ja Abessinia Italian miehittämä 1930-luvulla.80 prosenttia on  luomukahvia.Etiopian kahvista 80 prosenttia tulee luomu-tuotantona pienviljelijöiltä villistä metsästä, hoi-detusta metsästä tai kotipuutarhasta. Villin met-sän kahvi siementää ja hoitaa itse itsensä, mutta hoidetussa kahvimetsässä väärään paikaan itänyt taimi karsitaan ja niitettyä heinää kasataan kahvi-pensaan ympärille maan kosteutta suojelemaan. Yhden perheen puolen hehtaarin puutarhassa varjoa tuovat avokado, appelsiini ja muut hedel-mäpuut. Kahvifarmarit joko kuivattavat marjat itse tai myyvät ne maan yli 400 kahvinpesuteh-taaseen, jossa kahvi pestään, kuori irtoaa ja pavut levitetään kuivumaan. Tehtaat puolestaan myyvät pavut tukkukauppiaille.VIENTITULOJA LUONNOSTA | Kahvi on Etio-pian tärkein kasvilaji, sillä 60 prosenttia maan viennistä tulee kahvista. Sen tuottaminen eri vai-heissa tuo elannon viidennekselle kansasta, 15 miljoonalle ihmiselle. Afrikan maista vain Uganda ja Norsunluurannikko tuottavat plantaasiviljel-millään enemmän kahvia kuin Etiopia.Luonnonmukainen kahvituotanto Etiopian tapaan on merkittävää ilmastonmuutoksen estä-misen kannalta. Samalla kun puut parantavat kah-Suoraan pensaan oksiin kiinnittyvien  marjojen sisällä on kaksi siementä, joita kutsutaan pavuiksi. (yllä)Bedelen kolmen euron hotellin aamukahvi valmistuu takapihalla. (vas. yllä)Pestyt kahvinpavut kuivataan auringon alla Belgassa. Musta aluslakana nopeut­taa kuivumista. Nuoret naiset yleensä levittävät pavut ja nuoret miehet kantavat papusaavit. (vasemmalla)Kahviseremonia käynnissä Tobassa.  Laitettuaan sokerin kuppiin seremonia­mestari Birtukan Tsegaye kaataa kahvin mustasta pannusta. (oikealla)YLIOPISTO 4|2012   43 kuva 123rfPAPUjA, PöLYTTÄjiÄ  jA sATeLLiiTTiKUViAEtiopian, Kenian ja Tansanian maatalous-tutkijat selvittävät paraikaa mahdollisuuk-sia tutkia ilmastonmuutosten vaikutusta ekosysteemipalveluihin. Kahvin, maissin, kaalikasvien ja avokadon pölyttäjien ja tu-hohyönteisten elinolosuhteet ovat tutkijoi-den erityisen syynin alla. Ilmastonmuutos ja tulokaslajit saattavat vaikuttaa vaikkapa siihen, onko kahvin kukalla pölyttäjiä oike-aan aikaan. Kaffan lisäksi toinen kahvintutkimus-alue on Kilimanjaron kaakkoisrinteiden seutu Tansaniassa. Kilimanjarolla kahvia viljellään 1 300–1 700 metrin korkeudes-sa osana chagga-peltometsäviljelyä. Kah-vi muodostaa pensaskerroksen, avokado ja muut hedelmäpuut latvuskerroksen ja maissi sekä kaalilajit kenttäkerroksen. Myös banaania puskee maasta lähes kaik-kialla. Tutkimuskasvit löytyvät parhaim-millaan samalta pellolta. Kolmas kohdealue on Taitavuoret Keni-assa. Kahvia viljellään alueella vähän, mut-ta Taitavuorten metsien villikahvin, Coffea fadeniin, merkitys voi olla suuri, kun kahvia jalostetaan kestävämmäksi ja tuottoisam-maksi. Suomen ulkoministeriön rahoittaman projektin tutkimushanketta koordinoi Ke-nian Nairobista kansainvälinen hyönteis-tutkimuskeskus icipe. Geoinformatiikan professori Petri Pellikka johtaa hankkeen kaukokartoitus- ja paikkatietotutkimuk-sia. Helsingin yliopiston maantieteilijät kartoittavat Addis Abeban yliopiston tutki-joiden kanssa Kaffan alueen maanpeitteen muutoksia 1970-luvulta lähtien. Tutkija Mika Siljanderin mukaan erityisen haas-tavaa on erottaa satelliittikuvien kahvimet-sät luonnonmetsistä, sillä latvuskerrokses-sa kasvavat aivan samat puulajit. lvin kasvuolosuhteita, ne myös tasaavat lämpöti-laoloja ja säteilytasapainoa, pidättävät vesivaroja ja sitovat hiiltä, kertoo yliopistonlehtori Eshetu Yirdaw Helsingin yliopiston metsätieteiden lai-tokselta. Myös puutarhan peltometsäviljely on ekologisesti kestävämpää kuin yksitoikkoisten plantaasien perustaminen.Tuomo Niemelä hehkuttaa kahvielämyksiä Vihreä Afrikka -kirjassaan: ”Itäafrikkalaisen savi-majan pihapiiri on paras paikka sille, joka haluaa hyvää kahvia; pavut poimitaan omasta pensaas-ta, eikä niitä tarvitse säilyttää; ne paahdetaan sa-viruukussa hiilloksella, murskataan huhmaressa ja kiehautetaan pannukahvin tapaan. Parempaa kahvia ei saa missään maailmassa.” lParempaa kahvia  ei saa missään.Kahvinpesutehtaalla suojaudutaan hatuin ja huivein polttavalta auringolta.44   YLIOPISTO 4|2012ouko Turkka ei hyväksynyt mitään puolinaista, ohjaaja Janne Tapper kertoo. Teatteri- ja elokuvatyö edellyttää kovaa kuntoa ja paineensietokykyä. Idean uudesta pedagogiikasta Turkka sai työelämän teorioista. Uudistumisen ja jousta-vuuden vaateet sekä vallankäytön ajatukset omak-suttiin niin armeijassa kuin tuotantolaitoksissa.— Turkka testasi 1980-luvulla Teatterikoulus-sa työelämän oppeja. Hän koulutti ammattilaisia, NäyttelijätehtaassaTEKSTI mIRvA sjöRoos KUVA LEhTIKuvA / svERKER J sessa myös liiallisuuksiin. Monet hänen oppilais-taan uupuivat kovan prässin alla.Yksi Turkan metodeista oli tahallisen kaaok-sen luominen. Nobelistit Ilya Prigogine ja Isa-belle Stengers olivat huomanneet, että järjestys syntyy kaaoksesta. Pian periaatetta alettiin sovel-taa henkilöstöjohtamiseen. Turkka käytti kaaosta luovuuden esiin kaivamiseksi. Nykyään menetel-mää sanottaisiin innovaatiostrategiaksi.  Esityksen ja yleisön suhde hämärtyi. Uuden teatterin ruumiillisuus pääsi otsikoihin, mutta vä-hintäänkin yhtä rajua oli se, mitä oli tapahtumas-sa samaan aikaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Turkan todellisuussimulaatio oli samalla myös yhteiskuntakritiikkiä. — Työelämän uudet vaatimukset hiipivät työ-paikoille samalla kun uuden kapitalismin ja uus-liberalismin opit ilmaantuivat poliittiseen kes-kusteluun. Turkka teki näkyväksi työelämän absurdiuden spektaakkelilla, uuden maailmanku-van esityksellä.1990-luvulla myös tutkjat, kuten Risto Heis-kala, Anu Kantola ja Juha Siltala, alkoivat tut-kia työolosuhteita — ja huolestua. Tehokkuus-seurannat monine mittareineen ovat levinneet työelämään, yliopistoonkin. — Sosiologi Scott Lashin mukaan on kaksi valtiota, joissa tietoyhteiskuntaan loikattiin suo-raan agraariyhteiskunnasta: Etelä-Korea ja Suo-mi. Ehkä suuressa kulttuurinmurroksessa uudet opit on ollut helppo ajaa läpi. Turkka testaili työelämän nykyisiä ismejä jo 1980-luvulla. Mitähän 70 vuotta juuri täyttänyt Turkka mahtaa seuraavaksi tehdä? lJAnnE TAppErIn TEATTErITIETEEn VäITöS TUrKAn  TEATTErIKorKEAKoUlUn KAUdEn 1982–85  yhTEISKUnnAllISESTA KonTEKSTUAAlISUUdESTA  TArKASTETTIIn hElmIKUUSSA hElSIngIn ylIopISToSSA.Jouko Turkka täytti 70 vuotta 17.4.Pedagogi vei oppilaansa psykofyysisen neulansilmän läpi.YLIOPISTO 4|2012   45 jotka täyttäisivät työntekijöiden kiristyneet kel-poisuusvaatimukset, Tapper kuvailee.Turkka otti kenraalin roolin ja juoksutti oppi-laitaan kuin alokkaita. Hän hiosti ja mittasi. Pun-nerrusten ja ensi-iltojen lukumäärät kasvoivat. Kotimaisen näyttelijäkaartin kiintotähdet ovat Turkan oppilaita: Martti Suosalo, Jukka Puoti-la, Outi Mäenpää, Kai Lehtinen, Kati Outinen, Antti Virmavirta, Sara Paavolainen, Sari Mäl-linen, esimerkiksi. Tosin uudistaja meni opetuk-kuva 123rf

Kahvia Kaffasta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto