Tässä raportissa esitetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia tuotantomenetelmiä ja päästöjen käsittelymenetelmiä perunan ja juuresten kuorimoille ja niille raaka-ainetta toimittaville yrityksille.
Suomessa on nykyisin noin 200 kuorimolaitosta, jotka toimittavat kuorittua perunaa ja juureksia suurkeittiöille ja elintarviketeollisuudelle ja laitosten määrä on edelleen kasvussa. Lisäksi on monia satoja viljelijöiden ja tukkukauppiaiden varastoja, joissa esikäsitellään kuorimojen raaka-aineeksi toimitettavia perunoita ja juureksia lajittelemalla, erottamalla multaa ja pesemällä. Suurin osa kuorimolaitoksista on perustettu maatilan yhteyteen käsittelemään pääasiassa tilalla viljeltyjä raaka-aineita. Monet laitokset käyttävät myös muualla viljeltyjä raaka-aineita.
Kuorinnassa syntyvän kuorimassan hyötykäyttö tai muu käsittely ja toiminnasta syntyvät jätevedet ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittävimmät asiat kuorimolaitoksilla. Kuorimassa on koostumukseltaan olennaisesti samanlaista kuin käytetty raaka-aine ja soveltuu periaatteessa erinomaisesti eläinten, lähinnä nautakarjan, rehuksi. Myös lajittelutähteet voidaan hyödyntää toimittamalle ne mahdollisuuksien mukaan rehuksi kotieläimille tai riistalle. Lajittelutähteiden, eli epämuodostuneiden, pilaantuneiden sekä ali- tai ylimittaisisten perunoiden tai juureksien, määrään voidaan vaikuttaa kasvukauden aikaisilla viljelytekniikoilla ja toimenpiteillä.
Jätevesikuormituksen vähentämiseksi on ensisijaisen tärkeää kerätä kuorimassa solunesteineen talteen niin, että solunestettä ei pääse käsittelyyn johdettavan jäteveden joukkoon. Tällöinkin muodostuu kuorinnan jälkeisistä huuhteluista, tilojen ja laitteiden pesuista ym. melko väkeviä jätevesiä, joiden kuormitus on kuitenkin murto-osa solunestepitoisista vesistä ja joiden käsittely on olennaisesti helpompaa kuin väkevien, paljon solunestettä sisältävien jätevesien.
Raportti on tarkoitettu suomalaisten yritysten ja viranomaisten käyttöön parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseksi erityisesti ympäristölupien käisttelyssä. Se antaa myös yleisölle tietoa alalla sovellettavista tekniikoista
