Tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia 34 korkeimman riskiluokan padon mitoitustulviin. Nämä padot on mitoitettu hydrologisin perustein siten, että kerran 5 000–10 000 vuodessa toistuvan tulvan aikana padotusaltaan vedenkorkeus ei ylitä padon turvallista vedenkorkeutta, kun padon juoksutuskapasiteetti ilman voimalaitoksen koneistovirtaamia on käytössä. Tutkimuksessa arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä patoturvallisuudelle. Tärkein tarkasteltava tekijä on patojen juoksutuskapasiteetin riittävyys.
Tutkimuksessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Hydrologian yksikössä kehitetyn ja ylläpidettävän Vesistömallijärjestelmän hydrologisia vesistömalleja. Laskennan lähtötietoina olivat kahden viikon mitoitussadanta ja 40 vuoden sadannan sekä lämpötilan havaintoaikasarjat. Mitoitustulva luotiin riittävän harvinaisesta mitoitussadannasta, joka yhdistettiin tulvan muodostumisen kannalta pahimpaan mahdolliseen sää- ja lumitilanteeseen 40 vuoden havaintojaksolla. Ilmastonmuutosjaksolla 2070–99 mitoitussadanta sekä lämpötila- ja sadehavainnot muutettiin ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti ja mitoitustulvan laskenta toistettiin.
Ilmastonmuutoksen vaikutus riippuu tulvan aiheuttajasta. Lumen sulamisen ja vesisateen aiheuttamat mitoitustulvat Pohjois-Suomessa pysyvät keskimäärin ennallaan. Eteläisemmän Suomen pienten vesistöjen kesälle tai syksylle ajoittuvat mitoitustulvat kasvavat mitoitussadannan kasvun takia. Keski-Suomen suurissa järvireittivesistöissä mitoitustulvan kasvun aiheuttavat syksyn ja talven pääosin vetenä tuleva mitoitus- ja kokonaissadannan kasvu, lumen sulannan kasvu sekä talvihaihdunnan vähäisyys. Tekijöiden yhteisvaikutuksena tulvan kokonaisvolyymi kasvaa merkittävästi. Suurimmalla osalla tarkastelluista padoista kasvava mitoitustulva pystytään kuitenkin hallitsemaan nykyisillä rakenteilla. Ylittymisriskin padot, joita on ilmastoskenaariosta riippuen 5–13 kappaletta 34:stä, sijaitsevat Pohjanmaan ja Lounais-Suomen pienissä jokivesistöissä, joilla kesän mitoitussadanta kasvaa voimakkaasti sekä Keski-Suomen järvireittivesistössä, joilla ylittymisriskin aiheuttaa syksyn ja talven kokonaisvesimäärien voimakas lisääntyminen.
