Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alueyrittäjien johtamiskäytäntöjä sekä johtamiskokemuksia. Alueyrittäjyys on puunkorjuualan organisointimalli, jossa puunkorjuuyrittäjä sopii laajasta palvelukokonaisuudesta ja vastaa oman yrityksensä lisäksi usein myös verkoston toiminnasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös miten laajasti alueyrittäjä tiedostaa johtamisen osa-alueet sekä miten alueyritysten johtamista voitaisiin kehittää.
Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavat valittiin Menestyvä alueyrittäjä- hankkeeseen ilmoittautuneiden alueyrittäjien joukosta. Haastateltavia oli 15 ja haastattelumateriaalia kertyi noin 25 tuntia. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla haastattelumateriaalista luokiteltiin johtamisen eri osa-alueisiin liittyviä johtamiskäytäntöjä sekä kerättiin alueyrittäjien näkemyksiä johtamisesta.
Haastattelujen perusteella asiakkaalla on suuri vaikutus alueyrityksen tekemiin strategisiin valintoihin. Johtamistyöstä eniten aikaa vie toiminnan suunnittelu.. Alueyrittäjien vahvin viestintäväline on puhelin, eivätkä sähköiset viestimet ole horjuttaneet sen asemaa. Puhelinta käytetään sekä viralliseen että epäviralliseen viestintään. Alueyrittäjät eivät tunne olevansa ensisijaisesti johtajia. He arvostavat työssään itsenäisyyttä ja tuloksien konkreettisuutta. Tietotekniikan käyttö on heille yleisesti luontevaa.
Suhteessa työntekijöihin johtajan tärkeiksi piirteiksi nousevat luottamuksen kunnioittaminen ja tasa-puolisuus. Työntekijöiden tukeminen on haastateltavien mukaan tärkeä osa työtä ja esimiestyöhön halutaan käyttää enemmän aikaa. Nykyaikaisista metsäkoneista saadaan paljon korjuutietoa mutta suurin osa alueyrittäjistä ei käytä sitä palkanmaksun pohjana. Alueyrittäjät palkitsevat yleisesti tehokkaita työntekijöitä. Rekrytointi koetaan vaikeana tilanteena eikä hyviä työntekijöitä ole helppo löytää. Rekrytointi ja verkostoituminen alueyrityksissä perustuvat yleensä suhdeverkostoon.
Alueyrittäjien vastauksissa erityisen haastaviksi osa-alueiksi nousevat henkilöstöjohtaminen ja taloudellisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Erityisesti henkilöstöjohtamisen konfliktitilanteet aiheuttavat yrittäjille stressiä. Myös viestinnän tehostamisesta olisi yrittäjille hyötyä.The goal of this research is to map different leadership experiences within Finnish logging companies which are constituent of a new organisation model for tree harvesting. In this model, entrepreneurs have extensive service contracts and often utilise networks of smaller labour units. Finnish harvesting companies have traditionally been small and therefore these new responsibilities can add stress. This work describes attitudes towards both leadership and leadership practices.
The method used in this research is theme interviews. The interviewed entrepreneurs were participating in the Menestyvä alueyrittäjä- project. There were 15 interviewees. Interviews were recorded and the recordings added up to 25 hours. The interviews were analysed and practices and attitudes classified according to theories of leadership.
The interviews revealed that the client has a big impact on the strategic choices made by these companies. The most time consuming leadership task is planning. The telephone is the most used communication device and this has not been affected by the adoption of newer IT devices. Both official and casual communication is conducted over the phone. District company leaders don’t think of themselves primarily as executives. They appreciate independence and concrete results in their work. The use of information technology is generally straightforward for them.
The entrepreneurs believe that their employees particularly appreciate equality and respectful, trusting relationships. Supporting employees is seen as important and entrepreneurs want to use more time in personnel management. Most of the entrepreneurs don’t use harvesting machine data to determine their employees’ pay, although this could make supervision more efficient. More successful employees are generally better paid. According to the entrepreneurs, recruiting is difficult and good employees hard to find.
The interviews in this work indicate that the most difficult aspects of leadership are personnel management and the utilisation of financial information
