Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksien yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Sen laadinnassa on sovellettu SOVA-lain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia, josta on laadittu ympäristöselostus. Käsillä olevassa Oulun läänin jätesuunnitelmassa on kolme osaa: jätehuollon nykytila (osa I), ympäristöselostus (osa II) ja suunnitelma (osa III).
Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet vuosille 2008 – 2018. Jätesuunnitelman taustatavoitteita ovat jätteen määrän vähentäminen (sisältäen jätteen synnyn ehkäisyn), jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen, jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen ja jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus.
Taustatavoitteiden mukaiselle kehitykselle on suunnitelmassa haettu kehittämisaskelia kahdeksalla painopistealueella. Ne ovat biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta, jätteiden energiakäyttö, lietteiden jätehuolto mukaan lukien haja-asutuksen lietteet, energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet (tuhka, sivukivi, rikastushiekka), haja asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus, roskaantumisen torjunta ja jätemaksujen kannustavuus sekä alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä.
Neljällä ensin mainitulla painopistealueilla on ympäristöarvioinnissa vertailtu erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Vaihtoehtovertailussa edistämisen arvoisiksi vaihtoehdoiksi nousivat biohajoavien jätteiden syntypaikkalajittelun ja aineena hyödyntämisen (kompostointi, mädätys)kehittäminen, jätteiden energiakäytön osalta rinnakkaispolton edistäminen sille jätteelle, jonka muodostumista ei voida ehkäistä, ja jota ei voida kohtuullisin kustannuksin kierrättää, lietteiden osalta lannoitevalmistekäytön edistäminen ja tuhkan osalta sekä lannoitevalmiste- että maarakennuskäytön edistäminen. Sivukiven osalta jätteen synnyn ehkäisyn lisäksi edistetään sivukiven käyttöä maarakentamisessa. Jätteiden energiakäytön osalta myös muunlainen jätteiden poltto on mahdollista silloin, kun jätteiden synnyn ehkäisystä huolehditaan, hyödynnettävät jätelajit (mm. paperi, kartonki, biojäte) eivät kulkeudu polttoon, vaan ne hyödynnetään aineena, sekä polttoon menevien jätteiden määrä pidetään rajallisena
