Mobile IPv6 -protokolla (MIPv6) kuvailee ne yhteyskäytännöt, joilla kotiverkkonsa ulkopuolelle vaeltava langaton asiakassolmu kykenee säilyttämään yhteyden mahdollisesti kokonaan eri verkossa sijaitsevaan vastaanottavaan solmuun. Asiakassolmu kommunikoi vastaanottavan solmun kanssa aluksi kotiverkossaan sijaitsevan kotireitittimen välityksellä ja tarvittaessa lopulta ilman kotireitittimen apua. Kotireitittimen tärkein tehtävä on ylläpitää asiakassolmun kotiosoitteen ja tilapäisosoitteen välistä sidontaa. Solmujen välisen yhteyden säilyttämisen lisäksi yhteys on suojattava mahdollisilta palvelunesto-, välimies-, monistus- ja muilta hyökkäyksiltä. Suojautumiskeinona asiakassolmun ja kotireitittimen välille muodostetaan IPsec-turvayhteys IPsec-protokollakokoelman avulla. IPsec-turvayhteyden kuljetusmoodi suojaa asiakassolmun ja vastaanottavan solmun väliset sidonnan päivitykset. IPsecturvayhteys ei kuitenkaan sovellu kotireitittimen ja vastaanottavan solmun välisen tietoliikenneverkon osuuden eikä asiakassolmun ja vastaanottavan solmun välisen suoran linkin suojaamiseen. Suoran linkin muodostamisen suojaamista varten MIPv6:een on kehitetty protokollakohtainen turvaratkaisu, reititystesti. Reititystestin tavoitteena on asiakassolmun ja vastaanottavan solmun välisen tietoliikenneyhteyden todentaminen siten, että vastaanottava solmu voi tallentaa asiakassolmun osoitteiden sidonnan. Näin vältytään kotireitittimen kuormittamiselta, ja tiedonsiirto nopeutuu. IPsec-turvayhteyden tunnelimoodilla suojataan osa reititystestin keskeisistä viesteistä. Tämä tutkielma käsittelee ensin MIPv6:ta yleisellä tasolla. Myöhemmät luvut esittelevät MIPv6:n keskeiset turvallisuusuhat, IPsec-protokollakokoelman ja reititystestin. Aiheet koskevat erityisesti asiakassolmua, kotireititintä ja asiakassolmun kanssa kommunikoivaa vastaanottavaa solmua. Myös tutkielman näkökulma rajoittuu näihin kolmeen solmuun. Pääpaino on MIPv6:n turvallisuusuhkien esittelyssä ja turvaratkaisuissa, joilla vastataan näihin uhkiin. IPsec-protokollakokoelmaan kuuluvan IKE-protokollan yksityiskohtainen käsittely kuten myös reititystestin mahdolliset muunnokset eri verkkoinfrastruktuureissa jäävät tämän tutkielman aihealueiden ulkopuolelle. Tärkeimpänä tuloksenaan tutkielma näyttää reititystestin onnistuneen kulun. Reititystestin avulla asiakassolmun ja vastaanottavan solmun välille muodostetaan riittävän voimakas IPsec:stä riippumaton turvayhteys, jolla siis MIPv6:lle keskeiset sidonnan päivitykset voidaan hyväksyä. Tietoturvan näkökulmasta MIPv6 on käyttövalmis. IPsec:n avulla saadaan suojattua kriittisimmät vaiheet MIPv6-solmujen välisessä tietoliikenteessä. Reititystesti vastaa hyvin langattoman tiedonsiirron haasteisiin niin tietoturvan kuin yhteysnopeudenkin suhteen. Käytön lisääntymisen myötä MIPv6 tulee lähitulevaisuudessa kokemaan laajamittaista käytännon testausta ja ongelmien ratkaisua, mikä asettaa hyvät suuntaviivat MIPv6:n kehitykselle
