According to a large body of evidence, carotid endarterectomy (CEA) can prevent strokes, provided that appropriate inclusion criteria and high-quality perioperative treatment methods are utilised with low complication rates. From the patient s perspective, it is of paramount importance that the operation is as safe and effective as possible. From the community s point of view, it is important that CEA provision prevents as many strokes as possible.
In order to define the stroke preventing potential of CEA in different communities, a comparison between eight European countries and Australia was performed including 53 077 carotid interventions. A more detailed evaluation was performed in Finland, the United Kingdom and Egypt. It could be estimated that many potentially preventable strokes occur due to insufficient diagnostics and CEA provision. The number of CEAs should be at least doubled in the Helsinki region. The theoretical power of CEA provision in stroke prevention varied significantly between the countries. Delay from symptom to surgery has been identified as one of the most important factors influencing the effectiveness of CEA. In 2008 only 11% of CEAs in Helsinki university central hospital (HUCH) were performed within the recommended14 days.
Registered data of 673 CEAs in HUCH during 2000-2005 was analyzed. There was no systematic error that would have changed the outcome analysis. However it is important that registers are audited regularly and cross matching of different registries is possible.
A previously unpublished method of combining medial mandibulotomy, neck incision and carotid artery interposition was carried out as a collaboration of maxillofacial, ear, nose and throat and vascular surgeons. Five patients were operated on with a technique that was feasible and possible to perform with little morbidity, but due to the significant risks involved, this technique should be reserved for carefully selected cases.
In stroke prevention, organisational decisions seem far more important than details in interventional procedures when CEA is performed with low complication rates, as was the case in the present study. A TIA clinic approach with close co-operation between the on-call vascular surgeons, neurologists and radiologists should be available at all centres treating these patients. Patients should have a direct and fast admission to the hospital performing CEA.Kaulavaltimokirurgia a posse ad esse non valet consequentia
Arviolta 10-16% Suomen noin 15 000:sta vuosittaisesta aivoinfarktista on kaulavaltimoahtaumaan liittyviä. Varoitussignaaleja, kuten ohimeneviä halvausoireita, ohimenevää sokeutumista tai lieviä aivoinfarkteja esiintyy 30-40%:ssa verenkierron tukkeutumisesta johtuvista aivoinfarkteista. Nämä varoitusoireet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä aivoinfarkteja kaulavaltimon puhdistusleikkauksella, mutta leikkaus ei ole riskitön. Yksilön kannalta on oleellista, että leikkaus on aiheellinen ja mahdollisimman turvallinen. Yhteisön kannalta on lisäksi tärkeää, että tähän toimintaan osoitetut resurssit käytetään siten, että mahdollisimman moni uhkaava aivoinfarkti jää toteutumatta. Kaulavaltimokirurgiaa on tutkittu perusteellisesti satunnaistetuissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja niiden pohjalta on luotu kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. On kuitenkin jossain määrin epäselvää miten tämä teoreettinen mahdollisuus heijastuu käytäntöön.
Tutkimuksessa selvitettiin neljässä osajulkaisussa kaulavaltimokirurgian käytäntöä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS), sekä vertailtiin tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi tutkimuksessa esiteltiin aikaisemmin julkaisematon tekniikka hankalien kallonpohjaa kohti leviävien kaulavaltimoon liittyvien muutosten leikkaushoitoon.
Rekisteripohjaisen tiedon luotettavuutta ja soveltuvuutta terveydenhuollon suunnitteluun arvioitiin. Vuosina 2000-2005 HYKS:ssä suoritetut 673 kaulavaltimoleikkausta todettiin suoritetun turvallisesti ja nämä toimenpiteet oli rekisteröity hyväksyttävällä tarkkuudella. Mikäli kaikki oireita aiheuttaneet yli 70%:n kaulavaltimoahtaumat olisi löydetty olisi leikkauksia kuitenkin pitänyt tehdä vähintään kaksinkertainen määrä. Toiminta on tehokkaimmillaan, mikäli leikkaus onnistutaan toteuttamaan 2 viikon sisällä oireesta. Vuosina 2007-2008 vain 11% toteutuneista toimenpiteistä täytti tämän kriteerin.
Kansainvälisessä rekisterivertailussa analysoitiin 53 077 Euroopassa ja Australiassa tehtyä kaulavaltimotoimenpidettä. Vaikka kaulavaltimokirurgia toteutui hyväksyttävällä turvallisuudella kaikissa maissa, oli sen tehokkuudessa huomattavia eroja. Kaulavaltimokirurgian toteutuman vaihteluväli eri maissa oli 6.0-13.5 leikkausta/100 000 asukasta kaikilla potilailla ja 3.6 -11.1/100 000 asukasta oireisilla potilailla. Tämä osoittaa maiden välisen suuren eron diagnostiikassa ja hoitoprosesseissa.
Organisaatiotason päätökset ja potilasohjaus vaikuttavat oleellisesti kaulavaltimokirurgian tehokkuuteen. Varoitusoireita saaneet potilaat tulisi ohjata kiireellisesti toimenpiteitä suorittaviin yksiköihin
