Maaniemi, K

Raitasalo, R

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

     Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi  Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009    Nettityöpapereita 23/2011 Kelan tutkimusosasto                                               Kirjoittajat  Raimo Raitasalo, tutkimusprofessori (emeritus), neuropsykologi  Kaarlo Maaniemi, FK   © Kirjoittajat ja Kelan tutkimusosasto H  Nettityöpapereita-sarjan julkaisut ovat keskustelun avauksia tai alustavia tutkimusraportteja.  www.kela.fi/tutkimus  Toinen, korjattu painos Helsinki 2011  Sisältö  Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot  ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009 .... 4 Tausta ........................................................................................................................................................ 4 Nuorille korvattiin masennuksen vuoksi 430 500 sairauspäivärahapäivää ................................................. 5 Viisi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä mielenterveyden häiriöiden vuoksi .................................. 6 Mikä on syynä nuorten poissaolojen ja työkyvyttömyyden kasvuun? ........................................................... 7 Mitkä mielenterveyden häiriöt vievät nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle? ............................................................. 8  4  Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot  ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009  Useat merkit viittaavat siihen, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten näkyväksi tullut psyykkinen pahoinvointi ja toimintakyvyn häiriöt ovat lisääntyneet. Huostaan otettujen lasten ja koulupudokkaiden määrä on kasvanut. Koululaisista entistä suurempi osa on tuki- ja eri-tyisopetuksen piirissä. Alle 16-vuotiaiden vammaistuista kasvava osuus johtuu mielentervey-den ja käyttäytymisen häiriöistä. Lasten ja nuorten psyyken lääkkeiden käyttö on jatkuvasti li-sääntynyt. Tekemissämme tutkimuksissa on tullut myös esille, että 2000-luvulla masennuksen vuoksi erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat li-sääntyneet toisin kuin iäkkäämpien. Nyt haluamme selvittää, onko nuorten lyhyt- ja pitkäkes-toisen työkyvyttömyyden kehityksessä tapahtunut viime vuosina muutoksia. Onko kehitys ta-saantunut vai onko huolestuttava kehitys jatkunut? Tutkimuksessa selvitämme nuorten mie-lenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden, lähinnä masennuksen aiheuttamaa työkyvyttö-myyttä Kelan sairauspäivärahatilastojen sekä Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhdessä tuotta-mien eläketilastojen avulla aikaväliä 2004–2009. Tutkimuksessa nuorella tarkoitamme 16–29-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia.    Tausta  Oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan alkaa, kun sairaus on kestänyt sairastumispäi-vän lisäksi yhdeksän arkipäivää. Vuodesta 2005 alkaen päivärahaa on maksettu 16–67-vuotiaille ja tätä aikaisemmin 16–64-vuotiaille. YEL-sairauspäivärahan omavastuuaikaa ly-hennettiin huhtikuun 2006 alusta lähtien siten, että se on sairastumispäivän lisäksi kolme ar-kipäivää. Vuoden 2007 alusta lukien on ollut mahdollista saada osasairauspäivärahaa, jonka tarkoitus on helpottaa työhönpaluuta pitkän sairausloman jälkeen. Osasairauspäivärahapäi-vien osuus kaikista sairauspäivärahapäivistä oli 0,7 prosenttia vuonna 2009. Vuoteen 2004 asti sairauspäivärahojen diagnoositiedot perustuivat sairausvakuutuksen pysyvään 6,6 prosentin perusotantaan ja vuodesta 2004 eteenpäin kokonaisaineistoon. Edellä kuvatut muutokset ja myös pitkäaikaistyöttömien siirtäminen sairauspäivärahalle ja sen jälkeen työkyvyttömyys-eläkkeelle ovat osaltaan lisänneet alkaneiden sairauspäivärahakausien ja samalla korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärää viime vuosina. Nämä muutokset on syytä ottaa huo-mioon, kun arvioidaan esille tulevien kehityssuuntauksien mahdollisia syitä.  5  Nuorille korvattiin masennuksen vuoksi 430 500 sairauspäivärahapäivää   Vuonna 2009 mielenterveyden häiriöiden vuoksi korvattiin 4,0 milj. sairauspäivärahapäivää, mikä on neljännes kaikista sairauspäivärahapäivistä. Kolme viidestä mielenterveyden häiriöi-den vuoksi korvatuista sairauspäivistä korvattiin naisille. Vaikka mielenterveyden häiriöiden vuoksi korvattujen sairauspäivien lukumäärä on vähentynyt parin viimeisen vuoden aikana, nuorten eli alle 30-vuotiaiden kohdalla näin ei ole käynyt. Vuonna 2009 alle 30-vuotiaille kor-vattiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi yhteensä 859 400 sairauspäivärahapäivää, ja kasvu vuodesta 2004 oli 36,6 % (taulukko 1). Vuoteen 2008 verrattuna kasvu oli 40 700 päivää eli 5 %. Nuorille korvattujen päivien osuus kaikista mielenterveyden häiriöiden vuoksi korvatuis-ta sairauspäivärahapäivistä oli 21,6 % vuonna 2009. Vuonna 2004 vastaava osuus oli 16,2 %.   Taulukko 1. Mielenterveyden häiriöiden (F00–F99) ja muiden sairauksien vuoksi korvatut sairauspäivärahapäivät ikäryh-män ja sukupuolen mukaan vuonna 2009.   Kaikki, n Muutos 2004–2009, % Miehet, n Muutos 2004–2009, % Naiset, n Muutos 2004–2009, % Kaikki (F00–F99) 3 978200 2,7   1 640 400     –0,6 2 337 800     5,1 Alle 30-vuotiaat 859 400 36,6      363 500     27,9   495 900   43,7      16–19-v. 107 400 49,9 38 500 61,5 68 900 44,2     20–24-v. 350 000 27,4 143 300 16,3 206 700 36,3     25–29 v. 401 900 42,2 181 700 32,5 220 200 51,3 30 vuotta täyttäneet 3 118 800 –3,9 1 276 900     –6,5 1 841 900     –2,0 Masennus (F32–F33) 2 401 100 9,1 916 100 8,6 1 484 900 9,4 Alle 30-vuotiaat 430 500 55,2 154 800 56,5 275 600 54,4     16–19-v. 45 300 46,7 12 000 63,0 33 300 41,6     20–24-v. 170 900 44,1 56 900 39,5 114 000 46,5     25–29 v. 214 200 67,5 85 900 69,3 128 300 66,3 30 vuotta täyttäneet 1 970 600 2,4 761 300 2,2 1 209 300 2,6 Muut sairaudet  (pl. F00–F99)  11 855 500  2,4  5 835 300  0,8  6 020 200  3,9 Alle 30-vuotiaat  983700 17,0 494 300 13,6 489 400 20,7     16–19-v. 43 400 12,1 25 100 12,6 18 300 11,4     20–24-v. 345 700 17,2 187 700 14,1 158 000 21,0     25–29 v. 594 600 17,3 281 400 13,3 313 100 21,2 30 vuotta täyttäneet 10 871 800 1,2 5 341 100 –0,3 5 530 800 2,7  Kolmeen viidestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi korvattuun päivään kirjattiin diagnoo-siksi masennus vuonna 2009. Masennuksen vuoksi korvattiin yhteensä 2,4 milj. sairauspäivää, mikä on 9,1 % enemmän kuin vuonna 2004. Aikavälillä 2004–2007 korvattujen sairauspäivien lukumäärä kasvoi keskimäärin 4,4 % vuodessa. Huippuvuoden 2007 jälkeen (2,5 milj. sairaus-6  päivää) masennuksen vuoksi korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä alkoi vähetä. Vuonna 2009 korvattiin 43 500 sairauspäivää vähemmän kuin vuonna 2008 ja 106 800 sai-rauspäivää vähemmän kuin vuonna 2007.   Alle 30-vuotiaille korvattiin masennuksen vuoksi yhteensä 430 500 sairauspäivää vuonna 2009, miehille 154 800 (36,0 %) ja naisille 275 600 (taulukko 1). Alle 30-vuotiaille masennuk-sen vuoksi korvattujen sairauspäivien kokonaislukumäärä on jatkanut kasvuaan viimeisten vuosien aikana toisin kuin 30 vuotta täyttäneillä (kuvio 1). Vuodesta 2004 suhteellisesti eniten (69,3 %) kasvoi 25–29-vuotiaille miehille masennuksen vuoksi korvattujen sairauspäiväraha-päivien lukumäärä (taulukko 1). Myös samanikäisillä naisilla oli näiden vuosien välinen kasvu suurinta (66,3 %).  Kuvio 1. Masennuksen vuoksi korvatut sairauspäivärahapäivät ikäryhmän ja sukupuolen mukaan vuosina 2004–2009.   1001101201301401501602004 2005 2006 2007 2008 2009Vuosi 2004 = 100Miehet, alle 30-vuotiaat Naiset, alle 30-vuotiaat Miehet, 30 vuotta täyttäneetNaiset, 30 vuotta täyttäneet   Viisi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä mielenterveyden häiriöiden vuoksi   Maassamme asui vuoden 2009 lopussa yhteensä 263 300 työkyvyttömyyseläkkeensaajaa. Heis-tä 44,7 % eli 117 600 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden häiriöiden vuok-si. Vastaava osuus vuonna 2004 oli 43,0 % ja vuonna 2000 39,1 %. Vuonna 2009 mielenter-veyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 8 500 henkilöä. Heistä lähes puolet eli 48,7 % siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Edellä mainittu lukumäärä (8 500) vastaa Suomen 14 pienimmän kunnan yhteenlaskettua väkimäärää.   Vuonna 2009 runsas viidennes eli 1 954 henkilöä mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyt-tömyyseläkkeelle siirtyneistä oli alle 30-vuotiaita. Heistä miehiä oli 986 (50,5 %) ja naisia 968. Se on 47 nuorta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Aika näyttää, onko koko 2000-luvun jatkunut kasvu taittumassa (kuvio 2). 7  Kuvio 2. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmän mukaan vuosina 2000–2009.  50607080901001101201301402000200120022003200420052006200720082009Vuosi 2004 = 100Alle 30-vuotiaat30 vuotta täyttäneet   Vuonna 2009 alle 30-vuotiaita siirtyi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 487 henkilöä, miehiä 183 (37,6 %) ja naisia 304. Kasvu vuodesta 2004 oli miesten osalta 60,5 % ja naisten 42,1 %. Vuonna 2009 alle 30-vuotiaita siirtyi masennuksen vuoksi eläkkeelle enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. 30 vuotta täyttäneitä siirtyi masennuksen vuoksi eläk-keelle yhteensä 3 668 henkilöä vuonna 2009, ja muutos vuodesta 2004 oli vähenevä eli –7,2 %.    Mikä on syynä nuorten poissaolojen ja työkyvyttömyyden kasvuun?  Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan, vuotta 2009 lukuun ottamatta. Vuonna 2009 mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyneiden määrä oli 47 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin Kasvun syitä on monia. Kasvu saattaa joiltakin osin joh-tua itse korvausjärjestelmien muutoksista ja toisaalta lääkärien sairausdiagnoosien kirjaamis-menettelyn muutoksista. Jos näin olisi, niin kyseessä olisi järjestelmien kehityksestä aiheutuva kasvu eikä kyse olisi siitä, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat väestössä lisääntyneet. Kyseessä voi myös olla joukko muitakin syitä. On mahdollista, että nuorten ja heidän per-heidensä terveyskäyttäytyminen on muuttunut. Häiriöt saatetaan tunnistaa aikaisempaa pa-remmin ja näin haetaan apua entistä herkemmin. On myös mahdollista, että terveydenhuol-lossa pystytään nykyisin diagnosoimaan aiempaa paremmin nuorten mielenterveyden ja käyt-täytymisen häiriötä. Yhdessä nämä tekijät ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että aikaisemmin nuorten ja nuorten aikuisten piiloon jäänyt masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöi-den aiheuttama toimintakyvyttömyys on nyt tullut näkyväksi ja sosiaali- sekä terveysturvan piiriin. Toisaalta on myös ilmeistä, että vaikka nuorten häiriöitä pystytäänkin mahdollisesti 8  tunnistamaan aikaisempaa paremmin, niin hoitomahdollisuudet ovat edelleenkin riittämät-tömiä. Tämä puolestaan on voinut edistää nuorten vaikeitten häiriöiden pitkittymistä ja sosi-aaliturvan piiriin joutumista. Mahdollisesti myös erilaiset ulkoiset paineet ja odotukset kou-lussa, opiskelupaikan saannissa, opiskelussa, työpaikan saannissa ja työssä selviytymisessä ovat siinä määrin lisääntyneet, että kognitiivisesti ja emotionaalisesti herkästi haavoittuvat ja hau-raat nuoret eivät ole ilman riittävän pitkäkestoista opastusta, tukea ja hoitoa pystyneet selviy-tymään opiskelusta ja työelämästä.   Kehitys on huolestuttava. Lyhyt- ja pitkäkestoisen työkyvyttömyyden rekisteripohjainen seu-ranta on välttämätöntä mahdollisten muutosten ja tarpeellisten toimenpiteiden selvittämisek-si. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden ennalta ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen on kiinnitettävä aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ja tarjottava todellisen tarpeen mukaisia hoitomahdollisuuksia, jotta heidän syrjäy-tymistään voidaan vähentää.   Mitkä mielenterveyden häiriöt vievät nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle?  Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 25 802 Suomessa asuvaa henkilöä. Heistä kolmannes eli 8 530 siirtyi eläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi (taulukko 2). Nuoria ja nuoria aikuisia (alle 30-vuotiaita) siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 2 612 henkilöä, joista mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi kolme neljästä eli 75 %. 30 vuotta täyttäneiden kohdalla vastaavat luvut ovat 23 190 ja 28 %.  Seuraavassa tarkastelemme ikäryhmittäin mitkä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt vievät nuoria työkyvyttömyyseläkkeelle.   Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavien mielenterveyden häiriöiden sairausprofiili muuttuu sel-västi ikääntymisen myötä. 16–19-vuotiaista mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtyneistä lähes puolella (47 %) oli diagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus. 20–24-vuotiaista mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä henkilöistä kolmella viidestä (61 %) oli diagnoosina skitsofreniaan viittaava häiriö tai mielialahäiriö. Siirryttäessä 25–29-vuotiaiden ikäryhmään skitsofreniaan viittaavat häiriöt ja mielialahäiriöt yleistyvät. 25–29-vuotiaiden ryhmässä edellä mainittujen häiriöiden osuus oli 78 %. Skitsofreniaan viittaavan häiriön tai mielialahäiriöiden osuus on 30 vuotta täyttäneiden kohdalla 80 %.   9  Nuorten ja nuorten aikuisten työkyvyttömyyttä aiheuttavien mielenterveyden häiriöiden syyt ovat osaltaan synnynnäisiä, varhaisessa lapsuudessa ilmeneviä. Tällöin ne ovat luonteeltaan lapsen ja nuoren kehitystä rajoittavia vakavia sairauksia, jotka ovat vaikeasti hoidettavia ja edellyttävät usein koko loppuelämän hoitoa ja sitä tukevaa kuntoutusta. Näin ollen on ym-märrettävää, että tällöin ei ole mahdollista suunnitella työelämään siirtymistä, vaan lähes ai-noaksi vaihtoehdoksi jää työkyvyttömyyseläke. Taulukossa 2 kiinnittää huomiota se, että iän myötä yhä suurempi osa nuorista ja nuorista aikuisista joutuu työkyvyttömäksi masennustilan tai toistuvan masennuksen (F32 ja F33) vuoksi. Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä ma-sennustila tai toistuva masennus on diagnoosina nuorimmassa ikäluokassa joka kahdeksan-nella, 25–29-vuotiaista jo useammalla kuin joka kolmannella ja 30 vuotta täyttäneistä useam-malla kuin joka toisella. Tulos vaikuttaa yllättävältä, koska tutkimusten ja käytännön koke-muksen perusteella tiedetään, että nuorten masennuksen tarpeen mukaisella lääketieteellisellä ja psykoterapeuttisella hoidolla ja sitä tukevalla kuntoutuksella saadaan hyviä, toimintakykyä kohentavia ja sisäistä kärsimystä lievittäviä tuloksia. Voiko kyse olla siitä, että nämä työkyvyt-tömyyseläkkeelle joutuneet nuoret ja nuoret aikuiset eivät ole saaneet riittävän varhain aloitet-tua tarpeen mukaista hoitoa? Käytännön mielenterveystyössä on tullut esille useita viitteitä sii-tä, että hoidot ovat saattaneet jäädä liian lyhyiksi, hoitojen aloitus on viivästynyt tai nuorten potilaiden tukea ja ohjausta antava seuranta on jäänyt riittämättömäksi.  Taulukko 2. Vuonna 2009 mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin.       Ikä Kaikki 16–19 20–24 25–29 16–29 30– N % F00–F09 Elimelliset aivo-oireyhtymät 0,0 0,1 0,3 0,2 1,9 131 1,5 F10–F19 Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat… 0,0 0,6 0,3 0,4 5,6 378 4,4 F20–F29 Skitsofrenia…. 15,1 25,9 28,4 23,7 12,4 1 280 15,0 F30–F39 Mielialahäiriöt 15,7 34,9 49,3 34,1 67,9 5 130 60,1    F32–F33 Masennustila, toistuva masennus 12,0 25,4 35,7 24,9 55,8 4 159 48,8    F30–F31,    F34–F39 Muut mielialahäiriöt 3,6 9,5 13,6 9,2 12 971 11,4 F40–F49 Neuroottiset, stressiin liittyvät… 4,6 7,5 9,9 7,4 6,8 594 7,0 F50–F59 Syömishäiriöt (F50) 0,8 2,4 1,4 1,6 0,3 49 0,6 F60–F69 Persoonallisuushäiriöt 0,4 1,8 1,4 1,3 1,6 132 1,5 F70–F79 Älyllinen kehitysvammaisuus 46,5 18,7 5,8 22,3 2,3 584 6,8 F80–F89 Psyykisen kehityksen häiriöt 15,3 6,4 2,2 7,5 0,8 200 2,3 F90–F99 Lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat  käytös- ja tunnehäiriöt  1,7 1,8 1,0 1,5 0,3 52 0,6 Kaikki V (n)  523 843 588 1 954 6 576 8 530 100,0 Kaikki  100,0 100,0 100,0 100,0 100,0     

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004-2009

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto