Forest certification has been put forward as a means to improve the sustainability of forest management in the tropical countries, where traditional environmental regulation has been inefficient in controlling forest degradation and deforestation. In these countries, the role of communities as managers of the forest resources is rapidly increasing. However, only a fraction of tropical community forests have been certified and little is known about the impacts of certification in these systems.
Two areas in Honduras where community-managed forest operations had received FSC certifications were studied. Río Cangrejal represents an area with a longer history of use, whereas Copén is a more recent forest operation. Ecological sustainability was assessed through comparing timber tree regeneration and floristic composition between certified, conventionally managed and natural forests. Data on woody vegetation and environmental conditions was collected within logging gaps and natural treefall gaps.
The regeneration success of shade-tolerant timber tree species was lower in certified than in conventionally managed forests in Río Cangrejal. Furthermore, the floristic composition was more natural-like in the conventionally managed than the certified forests. However, the environmental conditions indicated reduced logging disturbance in the certified forests. Data from Copén demonstrated that the regeneration success of light-demanding timber species was higher in the certified than the unlogged forests. In spite of this, the most valuable timber species Swietenia macrophylla was not regenerating successfully in the certified forests, due to rapid gap closure.
The results indicate that pre-certification loggings and forest fragmentation may have a stronger impact on forest regeneration than current, certified management practices. The focus in community forests under low-intensive logging should be directed toward landscape connectivity and the restoration of degraded timber species, instead of reducing mechanical logging damage. Such actions are dependent on better recognition of resource rights, and improving the status of small Southern producers in the markets of certified wood products.Metsäsertifiointia on pidetty lupaavana keinona hillitä metsien tuhoutumista tropiikissa. Paikallisilla yhteisöillä on omistus- tai käyttöoikeus yhä suurempaan osaan tropiikin metsiä, mutta näistä yhteisömetsistä on toistaiseksi sertifioitu vain murto-osa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin FSC-metsäsertifioinnin vaikutuksia hakkuiden ekologiseen kestävyyteen Hondurasin yhteisömetsissä. Ekologista kestävyyttä arvioitiin arvopuiden uusiutumismenestyksen ja lajiston luonnontilaisuuden kautta. Kasvillisuus- ja ympäristöoloja mitattiin sertifioitujen, perinteisellä tavalla hoidettujen ja luonnonmetsien puunkaatuma-aukoissa.
Oletusten vastaisesti varjoa sietävien arvopuulajien uusiutumismenestys oli heikompaa sertifioiduissa kuin perinteisellä tavalla hoidetuissa metsissä. Perinteisesti hoidettujen metsien hakkuuaukkojen lajisto oli myös enemmän luonnontilaisen lajiston kaltaista, mikä viittaa siihen, että sertifioinnilla ei ole onnistuttu parantamaan hakkuiden kestävyyttä. Ympäristömuuttujien tarkastelu kuitenkin osoitti, että hakkuuhäiriötä oli vähemmän sertifioiduissa metsissä. Valoa vaativat arvopuulajit uusiutuivat oletusten mukaisesti paremmin sertifioiduissa kuin hakkaamattomissa metsissä. Pienissä hakkuuaukoissa ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeeksi valoa arvokkaimman puulajin, mahongin (Swietenia macrophylla) uusiutumiselle.
Tulosten perusteella metsien aiempi kestämätön käyttö ja pirstaloituneisuus saattavat vaikuttaa metsän uusiutumiseen enemmän kuin vähäintensiiviset sertifioidut hakkuut. Metsikkötason mekaanisen hakkuuhäiriön vähentämisen sijaan yhteisömetsien sertifioinneissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota maisematason yhteyksiin metsien välillä ja loppuun hakattujen puulajien palauttamiseen. Tällaisten toimenpiteiden toteuttaminen on sidoksissa metsistä saatavaan toimeentuloon ja metsien omistusoikeuksiin. Kestävyyden parantaminen onnistuu vain, jos yhteisömetsätuottajien asemaa ja kilpailukykyä sertifioitujen tuotteiden markkinoilla pystytään parantamaan
