Unvalued Work. Gender and fragmented labour before national collective bargaining
Systematically irregular work creates economic and social insecurity. A novelty? To think that globalisation results in unprecedented labour conditions turns out to be questionable when the idea is put in perspective. In the light of history there is nothing new in the frequency of today s short-term employment, for instance, ranking genders in labour relations in an old custom.
Unvalued Work (Halvennettu työ) examines the regulation and management of labour before the time of collective bargaining. In the study present trends engage in a dialogue with empirical findings from the past. Preventing trade unions to take the initiative has been and remains an employer interest. The analysis focuses on female employment in the 1920s and 1930s. The inferences challenge to ask on what conditions the history of Finnish labour relations warrants on the whole speaking of contractual security, stable earnings and regular waged work that provides livelihood. Success in selling one s labour is not synonymous with good employment that yields decent income.
Juxtaposing labour relations between the world wars and the 21st century helps us to understand the currently transforming labour market. Present policies are informed by past choices and patterns of thought. Unvalued Work (Halvennettu työ) offers instruments for making sense of today s labour relations.Säännöllisen epäsäännöllinen työ tuottaa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä. Onko se aivan uutta? Ajatus siitä, että vakaasta työelämästä ollaan globalisaation myötä siirtymässä uuteen ja ennennäkemättömään epävakauden aikaan, kyseenalaistuu, kun työelämää tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Historian valossa 2000-luvun pätkätyösuhteiden yleisyys ei näyttäydy uutena ilmiönä vaan työmarkkinakäytäntönä, joka edelleen asettaa sukupuolet arvojärjestykseen.
Halvennettu työ on analyysi työnteon sääntelystä ja hallinnasta aikana ennen työehtosopimuksia. Siinä työelämän nykyiset kehitystrendit ja historiallis-empiirinen aineisto käyvät vuoropuhelua. Työnantajan intressinä on ollut pitää työelämän aloite pois ammattiyhdistysliikkeeltä ennen ja nyt. Tutkimuksen keskeisenä tarkastelun kohteena ovat 1920- ja 1930-luvun naisten työsuhteet. Tutkimus haastaa kysymään, millä edellytyksillä suomalaisessa työmarkkinahistoriassa voidaan ylipäätään puhua sopimusten turvasta, vakaista ansioista ja toimeentulon varmistavasta jokapäiväisestä palkkatyöstä. Palkkatyö ei aina ole hyvän työn synonyymi, joka takaisi tekijälleen elannon.
Maailmansotien välisen ajan ja 2000-luvun työelämän suhteiden vastakkainasettelu auttaa ymmärtämään työelämän muutosta. Menneisyydessä tehdyt valinnat ja toimintaa ohjaavat ajattelumallit ovat läsnä nykyisyydessä. Halvennettu työ antaa oivia välineitä ymmärtää tämän päivän työmarkkinasuhteiden logiikkaa
