Viral infections caused by herpesviruses are common complications after organ transplantation and they are associated with substantial morbidity and even mortality. Herpesviruses remain in a latent state in a host after primary infection and may reactivate later. CMV infection is the most important viral infection after liver transplantation. Less is known about the significance of human herpesvirus-6 (HHV-6). EBV is believed to play a major role in the development of post-transplant lymphoproliferative disorders (PTLD).
The aim of this study was to investigate the CMV-, EBV- and HHV-6 DNAemia after liver transplantation by frequent monitoring of adult liver transplant patients. The presence of CMV, EBV and HHV-6 DNA were demonstrated by in situ hybridization assays and by real-time PCR methods from peripheral blood specimens. CMV and HHV-6 antigens were demonstrated by antigenemia assays and compared to the viral DNAemia. The response to antiviral therapy was also investigated.
CMV-DNAemia appeared earlier than CMV pp65-antigenemia after liver transplantation. CMV infections were treated with ganciclovir. However, most of the treated patients demonstrated persistence of CMV-DNA for up to several months. Continuous CMV-DNA expression of peripheral blood leukocytes showed that the virus is not eliminated by ganciclovir and recurrences can be expected during several months after liver transplantation.
HHV-6 DNAemia / antigenemia was common and occurred usually within the first three months after liver transplantation together with CMV. The HHV-6 DNA expression in peripheral blood mononuclear cells correlated well with HHV-6 antigenemia. Antiviral treatment significantly decreased the number of HHV-6 DNA positive cells, demonstrating the response to ganciclovir treatment.
Clinically silent EBV reactivations with low viral loads were relatively common after liver transplantation. These EBV-DNAemias usually appeared within the first three months after liver transplantation together with betaherpesviruses (CMV, HHV-6, HHV-7). One patient developed high EBV viral loads and developed PTLD. These results indicate that frequent monitoring of EBV-DNA levels can be useful to detect liver transplant patients at risk of developing PTLD.Herpesvirusinfektiot aiheuttavat merkittäviä komplikaatioita ja jopa kuolleisuutta elinsiirtopotilailla. Herpesviruksille tyypillinen piirre on, että ne jäävät primaari-infektion jälkeen elimistöön piilevinä ja reaktivoituvat myöhemmin. Sytomegalovirus (CMV) infektio on kliinisesti tärkein maksansiirron jälkeen esiintyvä virusinfektio. Vähemmän tiedetään human herpesvirus-6:n (HHV-6) uusintainfektioista ja niiden merkityksestä elinsiirtojen jälkeen. Epstein-Barrin virus (EBV) voi aiheuttaa siirron jälkeisen lymfoproliferatiivisen tilan (PTLD).
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia CMV-, EBV- ja HHV-6- DNA:n esiintymistä potilaan perifeerisessä veressä maksansiirron jälkeen. Tutkimuksen aineisto koostui aikuisista maksansiirtopotilaista, joita monitoroitiin säännöllisesti näiden virusten suhteen. CMV-, HHV-6- ja EBV- DNA osoitettiin in situ hybridisaatio-tekniikoiden ja reaaliaikaisten PCR-menetelmien avulla. CMV- ja HHV-6- antigeenit osoitettiin immunohistokemiallisin värjäyksin veren soluista ja antigenemiaa verrattiin viruksen DNAemiaan. Samalla tutkittiin myös viruslääkityksen tehoa.
CMV DNA:n todettiin ilmaantuvan selvästi ennen CMV- pp65 antigeenia. Maksansiirtopotilaiden CMV infektiot hoidettiin gansikloviirillä. Kuitenkin useimmilla hoidetuilla potilailla CMV DNA:ta esiintyi perifeerisen veren soluissa jopa useita kuukausia. Jatkuva CMV-DNA ekspressio osoittaa, ettei virusta kyetä kokonaan eliminoimaan viruslääkkeellä ja näin uusintainfektiot ovat mahdollisia ensimmäisten kuukausien aikana maksansiirron jälkeen.
HHV-6-DNA:ta /antigenemiaa esiintyi yleisesti maksansiirtopotilailla ensimmäisen kolmen kuukauden aikana maksansiirron jälkeen ja usein samanaikaisesti CMV infektion kanssa. Kun HHV-6 DNA osoitettiin maksansiirtopotilaiden perifeerisen veren mononukleaarisista soluista in situ-hybridisaation avulla, todettiin sen korreloivan hyvin HHV-6 antigenemiaan. Gansikloviiri hoidon todettiin laskevan merkitsevästi HHV-6 DNA-positiivisten solujen määrää näiden potilaiden veressä. Gansikloviiri hoidolla on täten mahdollisesti tehoa myös HHV-6 infektioon.
EBV reaktivaatiot olivat melko yleisiä maksansiirron jälkeen. Nämä olivat EBV-DNAemia tasoltaan matalia ja esiintyivät yleensä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana maksansiirron jälkeen yhdessä muiden herpesvirusten kanssa (CMV, HHV-6 ja HHV-7). Yhdellä potilaalla todettiin maksansiirron jälkeen korkeatasoinen EBV-DNAemia ja hänelle kehittyi PTLD. Säännöllinen EBV-DNA tasojen seuranta auttaa havaitsemaan ne potilaat, joille on vaarana kehittyä PTLD
