Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan demokratian ja julkisen kaupunkitilan suhdetta. Julkista kaupunkitilaa koskevaa akateemista keskustelua on viime vuosikymmenet leimannut näkemys julkisen kaupunkitilan poliittisen merkityksen ja demokraattisen voiman heikenemisestä. Tutkielman tavoite on selvittää, toteutuvatko julkisen kaupunkitilan erilaiset demokraattiset roolit kaupunkilaisten diskursiivisesti tuottamassa suomalaisessa kaupunkitilassa. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan. Ensin tutkielma tarkastelee julkista kaupunkitilaa koskevaa teoreettista keskustelua ja kokoaa sen perusteella kolme julkisen kaupunkitilan demokraattista ideaalia. Artikulatiivisen kaupunkitilan ideaali korostaa kaupunkitilaa intentionaalisena intressien artikulaation ja poliittisen mobilisaation areenana. Tämä ideaali rakentuu avaamalla muun muassa Don Mitchell ja Margaret Kohnin julkista kaupunkitilaa koskevaa ajattelua Jürgen Habermasin julkisuuden käsitteiden avulla. Reflektiivisen julkisen kaupunkitilan ideaalissa kaupunkitila osallistuu demokraattisen kulttuurin luomiseen toiset huomioon ottavien ja intressejään ja arvojaan reflektoivien kansalaisten kasvattajana. Tämä ideaali perustuu Hannah Arendtin julkisen alueen käsitteelle. Näkökulmaa edustavat Susan Bickford, Iris Young, Maarten Hajer ja Anders Reijndorp. Transformatiivisen julkisen kaupunkitilan ideaali näkee julkisen kaupunkitilan uuden yhteiskunnallisen järjestyksen luomisen tilana. Tätä näkemystä rakentaa sosiaalisen tilan teoreetikoiden Henri Lefebvren, Panu Lehtovuoren ja Tim Cresswellin ajattelu. Tätä näkökulmaa käsitellään perusteellisemmin kuin kahta ensimmäistä. Tällä tutkielma pyrkii avaamaan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa vähän käsiteltyä tilaa politiikan tutkimuksen kannalta kiinnostavasta näkökulmasta. Näkökulma mahdollistaa myös positiivisen kehityksen havaitsemisen nykyisessä kaupunkitilassa. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan kaupunkilaisten diskursiivisesti tuottamaa kaupunkitilaa. Tapauksena tästä analysoidaan keskustelua, jonka nostatti vuonna 2004 kaupunkitilaan tarroja liimailleiden nuorten pidätykset ja siihen liittynyt Stop Töhryille –kampanja. Tapahtuma herätti keskustelua koetusta ja tavoiteltavasta kaupunkitilasta ja –elämästä. Empiirisen aineiston muodostavat Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjat vuosilta 2004–2006, Helsingin Sanomissa 2004–2005 julkaistut mielipidekirjoitukset sekä Radio Helsingin ylläpitämän kaupunkiaiheisen internet-keskustelupalstan viestiketju 2004–2005. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyyttisesti sisällön teemoittelun ja kriittisen lähiluvun avulla. Analyysissä löydettyjen diskurssien käsityksiä hyvästä kaupunkitilasta verrataan muodostettuihin julkisen kaupunkitilan teoreettisiin ideaaleihin. Havaintona on, että kaikki kolme julkisen kaupunkitilan demokraattista ideaalia esiintyvät diskursiivisesti tuotetussa kaupunkitilassa. Rinnalla esiintyy kuitenkin toinen diskurssi, jonka puhtautta, turvallisuutta ja hallittavuutta korostava kaupunkitilan ihanne on vastakkainen julkisen kaupunkitilan demokraattisille ideaaleille eikä se niiden perusteella ole varsinaisesti julkinen kaupunkitila. Havainnot osoittavat, että huolimatta julkisen kaupunkitilan huonontumisesta viime vuosina, sillä on edelleen potentiaalia demokraattisen kehityksen tuottajana
