Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on käsitellä oikeutetun sodan tradition (just war tradition) kolmatta ja viimeistä osaa, jus post bellumia, teemoittelemalla sodanjälkeisestä oikeudenmukaisuudesta käyty nykyinen keskustelu keskeisiin aiheisiin. Teemoittelun tarkoitus on osaltaan selkeyttää jus post bellum -diskurssin laaja-alaista problematiikkaa tuomalla esille keskeiset kriteerit ja edellytykset, jotta voidaan puhua sodanjälkeisestä oikeudenmukaisuudesta ja sen toteutumisesta. Työssä vastataan siten kysymykseen: mitkä ovat keskeiset teemat nykyisessä jus post bellum -keskustelussa? Tärkein työssä käytetty tutkimusaineisto on aihetta käsittelevät tutkimusartikkelit ja muu kirjallisuus (muiden muassa Brian Orendin ja Michael Walzerin). Sodan oikeudenmukaisen päättämisen problematiikka on perinteisesti jäänyt oikeutetun sodan tradition kahden ensimmäisen osan (jus ad bellum ja jus in bello) varjoon eikä konsensusta jus post bellumin sisällöstä ole. Koska nykymaailmassa yleistyvien konfliktien, kuten humanitaaristen interventioiden, päättäminen on osoittautunut ongelmalliseksi tehtäväksi, joka vaatii niin moraaliselta kuin oikeudelliselta sisällöltään tarkennuksia, on jus post bellum -keskustelu jälleen aktivoitunut tutkiakseen tätä problematiikkaa. Pirstaleisen jus post bellum -tradition kehittämiseksi, ja käytännöllisistä syistä, keskustelua on tarpeellista ja oikeutettua myös heijastella johonkin nykyiseen, akuuttiin konfliktiin. Tästä syystä tutkimuksessa esiteltyjen jus post bellum -diskurssin teemojen alla käydyssä keskustelussa esiintyy myös heijastuksia Irakiin. Keskeiset jus post bellum -diskurssin teemat, jotka ovat loogisesti nousseet aiheesta käydystä keskustelusta, johon tässä tutkimuksessa on perehdytty, ovat seuraavat: 1) vaatimus legitimiteetistä, 2) vaatimus syyllisten asettamisesta oikeuden eteen ja turvatumman valtion rakentamisesta, 3) vaatimus oikeudenmukaisesta vetäytymisestä, ja diskurssin kokoavana teemana, 4) vaatimus paremmasta status quosta. Teemojen alla käsitellään, analysoidaan ja myös vertaillaan keskeisten jus post bellum -teoreetikkojen ajatuksia ja määritelmiä jus post bellumista. Tätä tutkimuksen päälukua pohjustetaan esittelemällä jus post bellum -perinteen asema oikeutetun sodan traditiossa ja maailmanpolitiikan tutkimuksessa, diskurssiin kohdistettu kritiikki sekä taustoitetaan teemoissa esille nouseva Irakin konflikti. Teemojen käsittelyn jälkeen pohditaan myös diskurssin asemaa ja kehitysnäkymiä maailmanpolitiikan tutkimuksen ja kansainvälisen oikeuden rajapinnassa. Tutkimuksen päätelmissä todettiin, että jus post bellumista käyty nykyinen keskustelu asettui loogisesti tutkimuksessa esiteltyjen keskeisten teemojen alle, eikä keskeisiä sisältöjä jäänyt näiden ulkopuolelle. Lisäksi todettiin, että jus post bellumin käsitteellinen kehittäminen vaatii laajempaa peilaamista vallitseviin konflikteihin, kuten Irakiin sotaan, sekä rakentavaa vuoropuhelua maailmanpolitiikan tutkimuksen ja kansainvälisen oikeuden tutkimuksen välillä
