Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä perusselvitys niistä metsästyksen ja siihen perustuvan matkailun toimintamalleista, joita tällä hetkellä on käytössä valtion mailla. Kuvauksen ja kehittämistarpeiden lisäksi arvioitiin tämänhetkisen toiminnan sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä sekä tulevaisuuden näkymiä kuten väestökehityksen vaikutusta paikalliseen metsästyspaineeseen ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsästysmuodoista tarkasteltiin erikseen hirveä ja pienriistaa. Tutkimushanke toteutettiin vuosien 2008 ja 2009 aikana ja se keskittyi vapaan metsästysoikeuden alueelle Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Tutkimusta varten haastateltiin 41 metsästystoimijaa ja –asiantuntijaa. Valtion ruuhkaisimmille metsästysalueille kauden 2008 kahden ensimmäisen viikon aikana luvan ostaneille metsästäjille kohdennettiin sekä sähköinen kysely (n=314) että puhelinhaastattelu (n=50). Metsästysmatkailuyrityksiltä kerättiin tietoa yritysten tuotteista ja taloudellisista tunnusluvuista (n=33). Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Euroopan unionin rahoittaman NorthHunt –hankkeen tutkimusaineistoa metsästysmatkailun sosiaaliseen kestävyyteen liittyen. Metsästäjämäärän muutos alueella on laskettu metsästäjärekisterin ja väestöennusteen tietoja vertaamalla ja metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia pienriistan osalta Itä-Lapin seutukunnassa on arvioitu RegFin-simulointimallin avulla.
Vapaan metsästysoikeuden alueella valtion mailla toimii sekä paikallisia metsästäjiä (joilla on ML 8 §:n oikeus metsästää maksutta oman kuntansa alueella), ulkopuolisia metsästäjiä (lupametsästäjiä, jotka ostavat luvan, joka oikeuttaa metsästämään) että metsästysmatkailuyrityksiä (jotka tarjoavat palveluja metsästysmatkailijoille). Paikallisen oikeudella metsästäviä alueella on 48 000 ja pienriistan lupametsästäjiä vastaavasti 25 000 (2007). Metsästysmatkailua markkinoivia yrityksiä alueella on noin 120 ja metsästysmatkailussa mukana olevia seuroja vastaavasti 30-50