Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä pro gradu - työssä tutkitaan maanviljelijöiden työtä ja kokemusta työn muutoksesta maatalouden 1990-luvun murroksen jälkeisenä aikana, Suomen oltua Euroopan Unionin jäsenenä seitsemän vuotta. Tutkimusaineiston muodostavat yhdeksän eteläpohjalaisen maanviljelijän yksilöhaastattelut. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina talvella 2001-2002. Tutkimuksen aiheena on maanviljelijöiden työssä ja työhön liittyvässä identiteetissä EU-jäsenyyden myötä tapahtunut muutos maanviljelijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävä on analysoida, millaisena haastattelemani viljelijät jäsentävät oman viljelijäidentiteettinsä, ja mistä aineksista he viljelijyytensä rakentavat. Tästä lähtökohdasta viljelijän ammattia tutkitaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti määrittyvänä ja muuttuvana työhön ja ammattiin liittyvänä sosiaalisena identiteettinä, viljelijyytenä. Tutkimuksessa keskitytään siihen, mitä maanviljelijät kokevat työssään hyvänä ja arvokkaana ja mitä he pitävät maanviljelijyyttä uhkaavina tekijöinä. Lisäksi tarkastellaan syntyvätkö arvokkuuden kokemukset viljelijyyden vai yrittäjyyden viitekehyksessä. Tavoitteena on kuvata miten maanviljelijöiden arvokas elämä muuttuneissa olosuhteissa rakentuu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu käsitykseen sitä että työssä ja ammateissa ei ole kyse vain toimeentulosta vaan siitä, kuka olen, ja mikä on sosiaalinen identiteettini. Ihmisen identiteetti rakentuu prosessissa läpi koko ihmisen elämän, suhteessa siihen, mihin haluan kuulua, ja mistä haluan erottautua. Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat ihmisille erityisen tarpeen uusintaa identiteettiään, vaikkakin tiedostamattaan. Tutkimus osoittaa että haastattelemani maanviljelijät pitävät työnään maan viljelemistä ja tilanhoitoa, eivätkä he katso paperityötä suoranaisesti työksi. Itse maanviljely ja tilanhoito on arvokasta, ei byrokratiatyö. Yrittäjyys ei sinällään ole uutta maanviljelijöiden työssä, ja yrittäjyyteen sisältyvä työn tekeminen itselle ja perheen hyväksi on maanviljelijöille arvokasta. Yrittäminen onkin osa maanviljelijän elämäntapaa. EU-ajan yrittäjyys ei kuitenkaan tuota enää samanlaista arvokkuuden kokemusta, koska maanviljelijän tulot muodostuvat entistä vahvemmin tukiaisista. Koska työ on muuttunut, on maanviljelijän täytynyt määrittää uudelleen suhteensa työhönsä sekä oma paikkansa ja roolinsa yhteiskunnassa. Maanviljelijät ovat siis joutuneet pohtimaan ja työstämään sosiaalista identiteettiään. Tutkimukseni perusteella maanviljelijän sosiaalinen identiteetti, viljelijyys, muodostuu koko elämisen tavasta. Hyvä ja arvokas maanviljelijyys löytyy nyky-Suomessa maatilan kehyksessä laadukkaana elämäntapana ja perheen ja sukupolvien yhteisistä kokemuksista. Monen maanviljelijän kohdalla työlle rakentuva identiteetti, viljelijyys, on kuitenkin murroksessa. Julkisuuden puhe antaa erilaisen kuvan kuin miten he itse määrittelevät itsensä
