Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Julkista hallintoa on reformoitu NPM:n eli uuden julkisjohtamisen mukaisesti viime vuosikymmeninä. Muutosta on perusteltu sekä hallinnon tehokkuudella vastauksena byrokratiaan kohdistettuun kritiikkiin että manageriaalisten ja taloudellisten mallien tuomalla avoimuudella ja läpinäkyvyydellä, jotka palvelisivat myös demokratiaan perinteisesti liittyviä arvoja. Tässä tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan NPM:n liittyvien diskurssien nivoutumista demokratiadiskursseihin eri toimijoiden kuvauksissa. Luonteeltaan tutkielma on tapaustutkimus, jossa tutkitaan yhtä prosessia ja toimijoita sen ympärillä. Tutkittava tapaus on HKL-bussiliikenteen yhtiöittämispäätös vuonna 2004. Helsingin bussiliikenteen yhtiöittämisen tausta-argumentoinnissa käytettiin taloudellista ja manageriaalista kieltä tehokkuudesta ja johtamisesta, joten se on luonteva tarkastelukohde NPM:n mukaisen politiikan tarkastelulle. Toisaalta kysymys nousi päätöksen loppuvaiheessa kaupunginvaltuuston kiistakysymykseksi, mikä osoittaa taustalla vallitsevien arvojen jännitteisyyden. Esitutkimuksen perusteella yhtiöittämispäätöstä koskeva aloite perustui osakeyhtiölain perusteella salaiseksi julistettuun E&Y:n tekemään selvitykseen, mikä rajoitti päätöksen perusteluista käytävää keskustelua. Tutkimuskysymyksenä on: miten tutkimustapauksen yhteydessä eri toimijat esittävät demokratiaan ja NPM:n liittyviä arvoja ja käsityksiä, miten niiden välisiä jännitteitä artikuloidaan sekä miten eri toimijat asemoivat itsensä suhteessa niihin. Tutkimuksessa haastattelin kahdeksaa HKL-bussiliikenteen yhtiöittämistä koskevaan päätöksentekoon liittyvää henkilöä. Haastateltujen joukossa oli sekä niitä, jotka pääsivät osallistumaan itse päätöksentekoon, että niitä, jotka jäivät päätöksen ulkopuolelle. Tutkimusmenetelmänä käytän retorista diskurssianalyysiä ja erityisesti Jonathan Potterin esittämää faktuaalisoinnin prosessien jaottelua. Yleisestä demokratia keskustelusta konstruoin neljä keskeistä demokratiaideaalimallia, jotka jäsentävät haastatteluaineiston analyysiä. Analyysiä syvennetään tarkastelemalla kvantitatiivisesti eri Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kuuteen oikeutusmaailmaan liittyvien termien esiintymistä haastatteluissa. Lopuksi analysoin kuuden oikeutusmaailman rinnalle ehdotetun projektiivisen kaupungin valtapiirin mahdollisuuksia yhtiöittämispäätöksen päätöksentekoprosessia jäsentävänä oikeutustapana. Taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja markkinoilla toimimiseen perustuvana yhtiöittämispäätöstä voidaan pitää NPM-doktriinin mukaisena uudelleenorganisointina. Ýhtiöittämispäätös liitettiin dominoivassa asemassa esiintyneeseen kilpailutusdiskurssiin. Uudelleenorganisointi jakoi voimakkaasti mielipiteitä ja polarisoi päätöksentekoprosessiin suhtautumisen. Haastattelujen perusteella edustuksellisella demokratialla ja valtuutusdemokratian ideaalimallilla on vahva sija toimijoiden käsityksissä. Yhtiöittämispäätöksen kontekstissa haastatellut kuvasivat lähinnä niin kutsutun asiakasdemokratian ideaalimallin mukaisia kuntalaisten osallistamistapoja, mutta suoran ja keskustelevan demokratian ideaalimalleja ei kytketty yhtiöittämispäätöksen kaltaisiin taloudellisiin uudelleenorganisointikysymyksiin. NPM-diskurssi näyttäisi siten olevan yhteydessä demokratiadiskurssien esiintymiseen. Sekä puolustajien että vastustajien kuvauksissa eri Boltanskin ja Thèvenot’n oikeutusmaailmat näyttivät esiintyvän varsin tasaisesti, vaikka niissa oli pieniä painotuseroja. Näyttäisi kuitenkin siltä, että NPM:n ja yleisemminkin nykyaikaisen paikallispolitiikan kannalta projektimuotoisen päätöksenteon ja johtamisen muodot ovat saaneet jalansijaa ja niitä kuvaavia termejä käytettiin erityisesti yhtiöittämispäätöksen puolustajien kuvauksissa
