Romaninaiset sukupuolen ja etnisyyden rajalla : romaninaisten, romaniyhteisön, valtion ja valtaväestön merkityksellistäminen Euroopan romanien oikeuksien keskuksen julkaisussa
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tarkastelen Pro gradu –tutkielmassani romaninaisten, romaniyhteisön, valtion ja valtaväestön merkityksellistämistä Euroopan romanien oikeuksien keskuksen Roma Rights –julkaisun artikkeleissa. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastelen sitä, kenelle artikkeleiden viestiä suunnataan ja minkälaista politiikkaa niissä pyritään tekemään? Näkökulma on mielenkiintoinen, sillä vaikka vähemmistöihin kuuluvien naisten oikeuksista on käyty Euroopassa viime aikoina enenemässä määrin keskustelua, on romaninaisten asemaan ja oikeuksiin kiinnitetty vain vähän huomiota niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessa. Kysymys romaninaisten asemasta on ajankohtainen myös siksi, että Euroopan unionin syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ollaan tällä hetkellä uudistamassa ja moniperustaisen syrjinnän odotetaan tulevan siinä aiempaa korostetummin esille. Teen tutkielman aluksi katsauksen romanien määrittelyyn ja asemaan Euroopassa. Romaninaisia voidaan katsoa määriteltävän sekä sukupuolen että etnisen taustan kautta. Tarkastelen teoriaosuuden alussa sukupuolen ja etnisyyden kiisteltyjä ja vuorovaikutteisia kategorioita sekä kategorisoinnin haasteellisuutta. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa postmoderniin ja monikulttuuriseen feministiseen tutkimukseen, jotka korostavat eri näkökulmista erilaisuuksien huomioimista ja kritisoivat siten perinteistä feminististä tutkimusta naisten homogenisoimisesta. Postmodernissa tutkimuksessa tukeudun ennen kaikkea Judith Butlerin teoriaan sukupuolen (performoimisen) ja vallan sidoksista. Monikulttuurisessa tutkimuksessa painotan mm. Patricia Hill Collinsin ja Nira Yuval-Davisin teorioita erilaisten kategorioiden risteyskohdista ja syrjinnän ulottuvuuksista. Lisäksi tuon esille postmodernin ja monikulttuurisen feministisen tutkimuksen esittämiä ”uuden” feministisen politiikan malleja. Tutkimusmenetelmänäni käytän diskurssianalyyttista näkökulmaa. Romaninaiset kuvataan artikkeleissa ensisijaisesti alisteisena ryhmänä sekä romaniyhteisössä että valtaväestössä. Alisteisuuden merkitys ja romaninaisten valta-asema eroavat kuitenkin eri konteksteissa. Romaniyhteisössä nainen nähdään ennen kaikkea etnisen ryhmän rajoja symboloivina taakankantajina. Valtaväestön yhteiskunnassa häntä marginalisoi sukupuolen lisäksi kuuluminen etniseen vähemmistöön, jolloin hänet nimetään ennen kaikkea uhriksi. Toisenlainen romaninainen esiintyy Taistelevat romaninaiset -diskurssissa, jossa naiset vastustavat aktiivisesti heitä alistavia valtadiskursseja. Romaniyhteisö merkitään artikkeleissa patriarkaaliseksi ja perinteiseksi yhteisöksi. Yhteisö sijoitetaan kuitenkin kokonaisuudessaan marginaaliin valtaväestön hallitsemassa yhteiskunnassa. Valtaväestö taas ilmenee kauttaaltaan stereotypioivana ja rasistisena massana, joka tekee osaltaan myös valtiosta rasistisen. Valtio nimetäänkin yhtäältä epäonnistuneeksi oikeusvaltioksi ja toisaalta homogenisoivaksi järjestelmäksi, joka pyrkii ylläpitämään valtaväestön hegemoniaa. Artikkelien viestin voidaan nähdä kohdistuvan pääasiassa valtaväestölle, sen poliittisiin päättäjiin ja esimerkiksi naisjärjestöille. Viestin voidaan kuitenkin nähdä myös pyrkivän voimaannuttamaan romaninaisia sekä kritisoimaan romaniyhteisöjen valta-asetelmia. Politiikka heijastelee ”uuden” feministisen politiikan malleja artikkeleiden korostaessa romaninaisten ja romaniyhteisön keskinäisiä erilaisuuksia sekä romaninaisten erilaisuutta suhteessa valtaväestön naisiin. Erilaisuuksien tunnistaminen on kuitenkin rajallista eikä se ulotu esimerkiksi valtaväestöön
