Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Eronneiden naimisissa olevia suurempi kuolleisuusriski on havaittu laajalti aiemmassa tutkimuksessa. Sen sijaan eronneiden ylikuolleisuuden vaihtelua avioeron jälkeisenä aikana tunnetaan selvästi vähemmän. Koska avioerot ovat viime aikoina yleistyneet, koskettavat niiden seuraukset yhä useampia. Niillä on siksi myös merkittävää kansanterveydellistä vaikutusta. Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella avioeron jälkeistä kuolleisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen muodostamaa yksilötasoista, pitkittäistä rekisteriaineistoa. Aineistossa oli avioero- ja kuolintietojen lisäksi useita sosiodemografisia muuttujia. Tutkimusväestö koostui vuonna 1997 avioliitossa olleista 30 64-vuotiaista, joita seurattiin vuoden 2003 loppuun asti. Yhteensä otoksessa oli 182 787 henkeä, joista 11 882 erosi ja 23 410 kuoli seurannan aikana. Eronneiden ja naimisissa olevien välistä kuolleisuuseroa analysoitiin käyttäen Coxin regressiota, joka kuuluu niin sanottuihin elinaikamalleihin. Tutkimuksessa eronneiden ja naimisissa olevien välillä havaittiin selvä kuolleisuusero sekä miehillä että naisilla. Lähtötilannetta kuvaavien sosiodemografisten muuttujien vakiointi ei kaventanut kuolleisuuseroa. Eronneiden miesten vakioitu ylikuolleisuus oli 131 ja naisten 70 prosenttia. Heti avioeron jälkeen eronneiden miesten suhteellinen kuolleisuusriski oli lähes kolminkertainen naimisissa oleviin verrattuna, mutta ylikuolleisuus aleni selvästi avioerosta kuluneen ajan mukana. Naisilla vastaavaa aikavaihtelua ei havaittu. Silti eronneiden miesten ylikuolleisuus oli vielä neljän vuoden kuluttua avioerosta hieman suurempaa kuin ylikuolleisuus eronneilla naisilla. Korostuneimpia siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot olivat tapaturmaisissa, väkivaltaisissa sekä alkoholiperäisissä syissä. Näissä syissä eronneiden ylikuolleisuus myös väheni selvästi avioerosta kuluneen ajan mukana sekä miehillä että naisilla. Miehillä eronneiden ja naimisissa olevien välinen kuolleisuusero oli suurempi kuin naisilla riippumatta avioerosta kuluneesta ajasta. Tutkimuksessa nousi esiin myös sellaisia ryhmiä, jotka olivat avioeron jälkeen erityisen haavoittuvia. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi nuoret miehet, alaikäisten lasten isät, työttömät, eläkeläisnaiset sekä ne naiset, joilla omien tulojen osuus asuntokunnan tuloista oli ennen avioeroa pieni. Miehillä ikäryhmän sekä nuorimman lapsen iän havaittiin myös vaikuttavan siihen, miten nopeasti eronneiden ylikuolleisuus aleni avioeron jälkeen. Saatujen tulosten perusteella siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot eivät näyttäisi johtuvan avioeroon päätyvien lähtökohtaisesti huonommasta yhteiskunnallisesta asemasta. Sen sijaan avioeroon vaikuttaa liittyvän sekä pidempiaikaista rasitusta että lyhytaikaisempaa stressiä. Lisäksi stressin määrässä ja siihen sopeutumisessa on selviä sosiodemografisia eroja. Taloudelliset tekijät vaikuttavat naisilla hieman enemmän avioeron ja kuolleisuuden yhteyteen sosiaalisten tekijöiden korostuessa miehillä. Vaikutukset välittyvät ainakin osittain terveyskäyttäytymisen muutoksina
