Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmani tarkoituksena on selvittää suomalaisesta kommunistista Toivo Antikaisesta syntynyttä viholliskuvaa hänen oikeudenkäyntiensä aikana 1930-luvun puolivälissä. Antikaista syytettiin ensin valtiorikoksesta ja myöhemmin myös Neuvostoliiton sisällissodan aikaisesta polttomurhasta. Hänen oikeudenkäynnistään tuli merkittävä tapaus, jonka myötä esiin tuli myös laajempia yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja. Tutkielmassani tarkastelen, millainen viholliskuva Antikaisesta muodostui, miten se syntyi ja mitkä tahot sitä rakensivat. Lisäksi tutkin, miten kuva Antikaisesta suhteutui aikakauden yleiseen kommunistikuvaan. Lähteinäni olen käyttänyt suomalaista sanomalehdistöä, erityisesti valta- ja oikeistolehtiä. Niiden kirjoittelussa vallinnut viholliskuva tuli selkeimmin esiin. Olen tarkastellut kirjoituksissa oikeudenkäynnin aikana syntyneitä mielikuvia ja vaikutelmia, joista viholliskuva rakentui. 1930-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan vaikutti merkittävästi vuoden 1918 sisällissodan muisto, jonka vastakkainasettelu yhä eli voimakkaana. Vallinnut kommunistikuva oli jyrkän kielteinen, ja siihen liittyi epäilyjä esimerkiksi maanpetturuudesta. Osaltaan kuvaa piti yllä niin sanottu valkoinen Suomi eli sisällissodan voittajaosapuoli. Sen kannattajien mielestä sen ihanteet eivät olleet toteutuneet sodanjälkeisessä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se pyrki nousemaan omaksumastaan altavastaajan roolista. Antikaisen tapauksen myötä vastakkainasettelut kärjistyivät ja nousivat julkiseen keskusteluun. Häneen selvästi suhtauduttiin kommunisteihin liitetyllä ennakkoasenteella, joten vaikutelma oli alusta asti kielteinen. Oikeudenkäyntien aikana esiin tulleet väitteet edistivät kuvaa raa asta, sotaisasta kommunistista, joka oli kääntynyt omaa maataan vastaan ja murhannut maanmiehensä. Hänestä syntynyt viholliskuva perustui monin tavoin yleiselle kommunistikuvalle, mutta myös erottui siitä poikkeustapauksena. Antikainen oli johtohahmo, joka oli lisäksi toiminut erityisen laajasti Neuvostoliiton hyväksi muun muassa puna-armeijassa. Hänen tapaukseensa myös raakuus liittyi erityisen tiiviisti murhasyytteen vuoksi, joskin se esitettiin aina liitoksissa kommunismiin. Viholliskuvat muodostuvat usein jonkun ryhmän tarkoituksellisesti rakentamina. Niitä voidaan käyttää hyväksi omien tavoitteiden ajamiseen, jolloin usein puhutaan hyvästä vihollisesta. Antikaisen tapauksessa valkoinen Suomi selvästi pyrki muodostamaan hänestä mahdollisimman vaikuttavan ja kielteisen viholliskuvan perustellakseen taistelua kommunismia vastaan ja saadakseen tukea valkoisen Suomen tavoitteille. Antikaisesta haluttiin lisäksi tehdä eräänlainen esimerkkitapaus. Osin hänen aiheuttamansa vaara syntyi pelosta, että vasemmisto tekisi hänestä itselleen sankarin ja marttyyrin. Valkoinen Suomi pyrki luomaan tälle ihanteelle mahdollisimman tehokkaan vastakuvan, jonka oli tarkoitus toimia varoittavana esimerkkinä vasemmistolle
