Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus tarkastelee kunnallisessa sosiaalihuollossa tapahtuvaa toimintaa, palveluasumiseen sijoittamista käsiteanalyyttisesti ja teoreettisesti. Johdannossa esitetään alustava määritelmä palveluasumisesta ja sijoittamisesta, sekä asetetaan tutkimuskysymykset ja käydään läpi aikaisempaa aihetta käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitä palveluasuminen on? 2) Mitä ihmisten sijoittaminen on? 3) Minkälaisessa käsitteellisessä, lainsäädännöllisessä, hallinnollisessa ja palvelurakenteellisessa ympäristössä sijoittaminen tapahtuu? 4) Mikä on sosiaalityön rooli palveluasumiseen sijoittamisessa ja kuinka sitä voisi tai tulisi tutkia? Toisessa pääluvussa "Näkökulmia palveluasumiseen" tarkastellaan palveluasumisen käsitettä sellaisena kuin se esiintyy palveluasumista koskevassa lainsäädännössä ja palveluasumista koskevassa tilastoinnissa. Tässä tarkastelussa näkyy, että palveluasumisen käsite on jatkuvassa viittaussuhteessa laitoshoidon käsitteeseen. Luvun lopussa palveluasumisen käsite analysoidaan klassisen kielitieteellisen prototyyppiteorian avulla. Palveluasuminen ja laitoshoito osoittautvat sumearajaisiksi kielellisiksi kategorioiksi, joita ei voi tyhjentävästi tai yksiselitteisesti määritellä. Kolmas pääluku keskittyy ihmisten sijoittamiseen ja esittelee sijoittamisen tarkastelussa käytettävän teoreettisen apparaatin. Sijoittamisen tarkastelussa hyödynnetään Max Weberin byrokratia- ja valtakäsitteitä, Niklas Luhmannin järjestelmäteoriaa ja Michel Foucault'n käyttämää käsitteistöä. Sijoittaminen käsitteellistetään byrokraattiseksi toiminnaksi joka on osa ihmisiin kohdistuvan hallinnan tekniikoita, jota toteutetaan itseensä viittavasta kommunikaatiosta muodostuvien järjestelmien muodostamassa ympäristössä. Neljännessä pääluvussa esitellään Helsingin kaupungin käyttämät palveluasumiseen sijoittamisen organisointitavat ja pohditaan lääketieteellisten, hoidollisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä suhdetta ja painoarvoa eri sijoitusprosesseissa. Viimeisessä pääluvussa edellisen luvun sijoitusprosesseja tarkastellaan kommunikatiivisen järjestelmäteorian valossa ja esitetään tiivistetyt vastaukset tutkimuskysymyksiin. Palveluasumiseen sijoittamisen yhteydessä käytävä kommunikaatio osoittautuu asiakkaiden kärsimyksestä käytäväksi kommunikaatioksi, jota luokitellaan ja arvotetaan eri tavoin eri järjestelmissä, kunkin järjestelmän omien koodien mukaisesti. Sijoitusjärjestelmän edellytykset vastata asiakkaiden kärsimykseen eivät riipu vain järjestelmästä itsestään. Sijoitusjärjestelmä on riippuvainen poliittisesta järjestelmästä ja konkreettisista palveluasumispaikoista. Sijoitusjärjestelmälle ongelmana näyttäytyvä kärsimys voi olla poliittiselle ja taloudelliselle järjestelmälle tarkoituksenmukaista. Sijoitusjärjestelmän mahdollisuudet vaikuttaa suoraan politiikkaan ovat poliittisen järjestelmän erilaisen koodiston vuoksi marginaaliset. Sosiaalityön rooli vaihtelee eri sijoitusjärjestelmissä riippuen prosessien organisoinnista. Loppuyhteenvedossa pohditaan tutkimuksen teorian ja löydösten valossa laitoshoidon ja palveluasumisen välistä rajaa, palveluasumisen tulevaisuutta, hyvinvointivaltion muutoksia ja sosiaalityön toimintamahdollisuuksia
