”Halusin vain aluksi todella assimiloitua kulttuuriin” : diskurssianalyyttinen tutkimus maahanmuuttajien ja suomalaisten välisistä identiteettineuvotteluista internetin keskustelufoorumissa
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmani käsittelee maahanmuuttajien ja suomalaisten välisiä identiteettineuvotteluja internetin keskustelufoorumissa. Suomessa on tehty jonkin verran diskurssianalyyttista tutkimusta etnisistä vähemmistöistä (esim. Varjonen, 2009; Rastas, 2005). Kukaan ei kuitenkaan ole tutkinut sekä maahanmuuttajien että suomalaisten toisistaan ja itsestään käyttämiä etnisiä määrittelyjä internetin keskustelupalstalla. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 1981 Suomessa asui vain 12 670 ulkomaalaista. Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa heitä oli jo 143 256. (Väestörekisterikeskus, 2009.) Tutkimukseni motiivina on ryhmien välisten suhteiden parantaminen. Käytän tutkimukseni taustateorioina ryhmien välisiin suhteisiin liittyviä teorioita, kuten kategorisointi (mm. Allport, 1988; Turner, 1987; Brown, 2000; Jokinen, 1999; Edwards, 1998; Widdicombe & Wooffit, 1995), partikularisointi (Billig, 1996), sosiaalisen identiteetin teoria (Tajfel & Turner, 1979), kielellinen ryhmien välinen vääristymä (Maass ym., 1994), kontaktihypoteesi (Allport, 1988), yhteisen sisäryhmän erottautumisen malli (Gaertner & Dovidio, 2000), moderni rasismi (Gaertner & Dovidio, 2000; van Dijk, 2000) ja akkulturaatio (Liebkind, 2000; Berry, 2001; Bourhis, 1997). Identiteetin käsite on monitulkintainen (Gleason, 1983). Omassa tutkimuksessani tarkastelen identiteettiä samalla kertaa pysyvänä ja dynaamisena. Identiteeteistä neuvotellaan vuorovaikutuksessa. Yksilöt toisaalta määrittelevät omia identiteettejään ja toisaalta tarjoavat muille identiteettejä. (Verkuyten, 2005.) Etnisestä identiteetistä ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää (Liebkind, 2009). Tarkastelen etnistä identiteettiä puheessa rakentuvana ja neuvoteltavissa olevana (esim. Verkuyten, 2005; Verkuyten & de Wolf, 2002). Työni teoreettis-metodologinen näkökulma on diskurssianalyysi, joka tutkii tekojen ja merkitysten rakentumista puheessa (esim. Nikander, 2007). Tarkastelen diskursseja kulttuurisina ja sosiaalisina resursseina, joiden avulla rakennetaan etnistä identiteettiä (Varjonen ym., 2009). Tutkimusaineistonani on internetkeskustelu maahanmuuttajille suunnatulta englanninkieliseltä keskustelupalstalta ajalta helmikuu 2008 - maaliskuu 2009. Tutkin, miten maahanmuuttajat ja suomalaiset neuvottelevat identiteeteistään, mitä vakuuttamisen keinoja (Jokinen, 1999) he käyttävät sekä mitä funktioita puheella on. Puhujat neuvottelevat aktiivisesti identiteeteistään ja pyrkivät rakentamaan niistä uskottavia. Löysin aineistosta viisi erilaista diskurssia: 1. etnisyys valintoina ja vastuuna, 2. etnisyys ennakkoluulojen lähteenä, 3. etnisyys tapoina, 4. etnisyys erottuvana ja 5. etnisyyden purkaminen. Puhujat käyttävät myös erilaisia vakuuttamisen keinoja. Erittelin erikseen myös aineistossani yleisimmin käytetyt tehokeinot: kyseenalaistaminen, huumori, kokemuksiin vetoaminen, vastapuhe ja vertailu
