Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Judith Butler (s. 1956) tunnetaan parhaiten performatiivisesta sukupuolikäsityksestään. Tämä pro gradu -tutkielma tarjoaa Butlerin filosofiaan kuitenkin uudenlaisen näkökulman: se käsittelee Butlerin tuotantoa tunnustuksen (recognition) teeman valossa. Butlerin tuotannon läpi kulkeva tunnustuksen teema on lähtöisin G.W.F. Hegelin herran ja rengin tunnustuksen dialektiikasta. Butlerin mukaan yhteiskunnalliset normit ehdollistavat etukäteen sitä, kuka saa tunnustuksen ihmisenä ja kuka ei. Vaikka monet Butler-tutkijat ovat sivunneet tunnustuksen teemaa, sitä ei vielä ole rajattu omaksi tutkimuskohteeksi. Tässä tutkielmassa käsitellään tunnustusta itsenäisenä teemana, joka läpäisee Butlerin tuotannon keskeisimmät osa-alueet. Ne ovat subjektin rakentuminen, sukupuoli ja tunnustuksen politiikka. Tutkielman pääväite on, että tunnustuksen teema sitoo näitä osa-alueita toisiinsa. Butlerin tuotantoa voidaan siis tutkia tunnustuksen näkökulmasta yhdenlaisena kokonaisuutena. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan, joissa jokaisessa tunnustusta tarkastellaan yhden rajatun osa-alueen avulla. Ensimmäisen osan, Tunnustuksen subjektit ja poliittinen ontologia, aiheena on Butlerin relationaalisen subjektikäsityksen yhteys Hegelin herran ja rengin tunnustuksen dialektiikkaan. Butlerin subjektikäsitys paikantuu hegeliläiseen tunnustuksen tematiikkaan, koska Butler painottaa subjektin ontologista suhdetta toisiin subjekteihin. Tämän vuoksi subjekti on ”ekstaattinen” eli lähtökohtaisesti relationaalinen olento. Toisaalta Butlerin subjektikäsitys myös poikkeaa Hegelin käsityksestä, koska hän näkee subjektin rakentuvan valtaa sisältävien käytäntöjen vaikutuksesta. Butlerin ”relationaalinen poliittinen ontologia” tulee selvästi esiin, kun sitä verrataan Robert. R. Williamsin yksilön autonomisuutta korostavaan näkemykseen hegeliläisestä tunnustuksen subjektista. Toisen osan, Tunnustus, sukupuoli ja dialektiikka, tutkimusaiheena on se, miten Butler käyttää tunnustuksen teemaa käsitellessään sukupuolta ja seksuaalisuutta ihmisyyden tunnustamista säätelevien normien näkökulmasta. Ensimmäinen tutkimuskohde tässä osassa on ihmiseksi tunnustamista ehdollistavat normit. Butler katsoo, että tunnustus riippuu tunnustamista edeltävästä sukupuolittavasta vallasta. Valta säätelee sitä, ketkä voidaan tunnustaa ihmisiksi ja ketkä jäävät ihmisen kategorian ulkopuolelle. Toinen tutkimuslinja koskee sitä, miten Butlerin käsitys sukupuolen dialektisesta rakentumisesta kytkeytyy tunnustukseen. Keskeisin argumentti tässä osassa on, että tarkastellessaan heteroseksualisoivia normeja, sukupuolittavaa valtaa ja sukupuolidialektiikkaa, Butler käyttää tunnustusta johdonmukaisesti eräänlaisena kattoteemana. Kolmannessa eli viimeisessä osassa, Tunnustuksen politiikka, tutkitaan ensinnäkin sitä, miten Butler käyttää tunnustuksen teemaa osoittaakseen, että identiteettien tunnustamiseen tähtäävä politiikka voi alistetussa asemassa olevien ihmisryhmien vapauttamisen sijaan vain vahvistaa niitä uhri-identiteettejä, joille poliittista tunnustusta haetaan. Tässä osassa huomio kohdistuu myös Butlerin tunnustuksen teemassa piileviin ongelmallisiin ontologisiin taustaoletuksiin, joita Butler ei kyseenalaista tarpeeksi. Tähän liittyen toisena tutkimusaiheena on Butlerin uudenlainen käsitys tunnustuksen politiikasta, jossa keskipisteessä on kehon haavoittuvaisuus
