Neuvoteltaessa kaikille suosiollista lopputulosta : Tapaustutkimus Suomen osallistumisesta Euroopan unionin puolustusyhteistyötä koskeviin neuvotteluihin hallitusten välisessä konferenssissa syksyllä 2003

Abstract

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Lokakuussa 2003 alkanut Euroopan unionin hallitusten välinen konferenssi (HVK) poikkesi edellisistä konferensseista siinä, että sitä edelsi erityisen tulevaisuuskonventin työskentely. Kyseisen valmistelukunnan tehtävänä oli määrittää Euroopan unionin tulevaisuuden ydinkysymykset ja tehdä niitä koskevia suosituksia. Yksi sopimuksen aiheista oli turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tutkielman kohteena on Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen HVK-neuvotteluissa syksyllä 2003 keskeisten suomalaisten poliittisten päättäjien neuvotteluissa todetun toiminnan kautta hahmoteltuna. Tutkielma on kuvaileva tapaustutkimus Euroopan unionin yksittäisestä neuvotteluprosessista Suomen näkökulmasta. Erityisesti konventin ehdotuksen sisältämä osuus suljetun puolustusytimen muodostamisesta rakenneyhteistyön muodossa sekä jäsenmaiden kesken solmittava ns. turvatakuuvelvoite olivat Suomen kannalta ongelmallisia. Ennen neuvotteluiden alkua Suomi asettui vastustamaan suljettujen ydinten ja turvatakuuvelvoitteen virallistamista konventin ehdottamassa muodossa. Suomen pääneuvottelijoiden toimintaympäristön analysointiin käytetään Robert D. Putnamin teoriaa two-level games. Se on tässä yhteydessä suomennettu kahden tason peliksi. Teorian avulla voidaan selvittää poliittisten päättäjien toimintaa ja päätöksiä neuvottelutilanteessa, jossa heidän pitää ottaa huomioon sekä kansallisen, että kansainvälisen poliittisen kentän toimijoiden vaatimukset. Putnamin teorian avulla voidaan selittää Suomen kannan muodostumista syksyllä 2003 sekä lopullista puolustusydintä ja turvatakuulauseketta koskevaa neuvottelutulosta samana vuonna joulukuussa. Kansainvälinen on tässä neuvotteluprosessissa HVK. Kansallinen taso käsittää EU-päätöksenteossa mukana olleet kansalliset toimielimet. Tutkielman aineistona ovat aikaisempi tutkimus, virallisasiakirjat, selonteot, raportit, tiedotteet ja viestintävälineiden kirjoitukset. Suomen pääneuvottelijat ilmoittivat Suomen saavuttaneen neuvottelutavoitteensa joulukuussa 2003. Puolustusyhteistyö säilyi avoimena ja turvatakuulausekkeessa otettiin huomioon liittoutumattomien maiden erityisasema. Tekijän arvion mukaan Putnamin teoria ei täysin selitä Suomen pääneuvottelijoiden toimintaa kyseisessä neuvotteluprosessissa. Suomen pääneuvottelijat eivät esimerkiksi käyttäneet hyväkseen kansallisen tason poliittisia erimielisyyksiä puolustuspolitiikan suhteen. Mahdollisia syitä tähän ovat Suomen poliittinen kulttuuri ja konsensushakuinen EU-politiikka. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Putnam, Robert D.(1988): Diplomacy and domestic politics: the Logic of two-level games. International Organization 42, 427-460. Stubb, Alexander (2002): Negotiating Flexibility in the European Union. Palgrave, Great Britain