Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia yhdeksäsluokkalaisten suomalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteyttä väkivaltaan. Alkoholinkäytön väkivaltaa lisäävästä vaikutuksesta on olemassa paljon tutkimusta, mutta suurin osa tästä tutkimuksesta keskittyy aikuisväestöön. Nuorten kohdalla alkoholin kausaalista vaikutusta väkivaltaan on tutkittu huomattavasti vähemmän, ja tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Tutkielmani pohtii alkoholin ja väkivallan suhdetta kahdella eri lähestymistavalla. Aluksi tutkitaan alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä tilastollista yhteyttä, ja pyritään selvittämään, mikä yhteisvaihtelun selittää: onko runsaalla alkoholinkäytöllä itsenäistä väkivaltaa lisäävää vaikutusta, vai selittääkö yhteisvaihtelun sittenkin taustalla olevat riskitekijät, jotka selittävät molempia käyttäytymistyyppejä? Toisessa vaiheessa tutkitaan alkoholin ja väkivallan tilannekohtaista yhteyttä, jossa huomio on käyttäytymisessä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tarkoituksena on syventää tilastollisen yhteyden analyysia tutkimalla, kuinka suuren osan alkoholinkulutusryhmien välisistä eroista humalainen väkivalta selittää. Mitä suuremman osan eroista selittää väkivalta selvin päin, sitä todennäköisemmin kyseessä ei ole kausaalinen suhde. Analyysia tarkennetaan tämän lisäksi vertailemalla alkoholinkulutuksen vaikutusta muihin kuin väkivaltaisiin normirikkeisiin, tarkoituksena selvittää, onko alkoholinkulutuksella samanlainen yhteys kaikenlaiseen rikoskäyttäytymiseen. Tutkielmani aineistona on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2004 keräämä Nuorisorikollisuuskysely (NRK), jossa on haastateltu yhteensä 5142 yhdeksäsluokkalaista suomalaista tyttöä ja poikaa. Keskeisenä menetelmänä on logistinen regressio, jota käytetään tilastollisen yhteyden tarkastelussa selvittämään, mitkä muut tekijät alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyteen vaikuttavat. Tämän lisäksi analyyseja suoritetaan ristiintaulukoiden avulla. Tilastollisen yhteyden tarkastelussa keskeinen tulos oli se, että vaikka taustalla olevat riskitekijät selittävätkin suuren osan alkoholinkulutuksen ja väkivallan (sekä tappeluiden että pahoinpitelyiden) välisestä yhteydestä, yhteys on tästä huolimatta merkittävältä osin riippumaton muiden tekijöiden vaikutuksesta. Kun alkoholin ja väkivallan suhdetta verrattiin alkoholin ja muiden normirikkeiden väliseen suhteeseen, todettiin, että alkoholinkulutus selittää voimakkaimmin väkivaltatekoja. Alkoholinkulutuksella on itsenäistä vaikutusta myös muihin normirikkeisiin, mutta nämä vaikutukset ovat keskimäärin huomattavasti heikompia. Tilannekohtaisen yhteyden tarkastelun tulokset olivat vahvasti samansuuntaisia kuin aikaisemmat tulokset. Vertailtaessa eri alkoholinkulutusryhmien välisiä eroja väkivaltatilanteissa huomattiin, että humalassa tehdyt teot selittävät suurimman osan (74-91 prosenttia) eri ryhmien välisistä eroista. Kun tarkastelua täydennettiin vertailulla muihin normirikkeisiin, todettiin, että alkoholinkulutuksen vaikutus muihin kuin väkivaltaisiin normirikkeisiin ei hyvin todennäköisesti ole kausaalinen, sillä humalassa tehdyt teot selittävät näistä eroista huomattavasti pienemmän osuuden. Tutkielmani tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että runsas alkoholinkäyttö on erittäin merkittävä väkivaltaa lisäävä riskitekijä suomalaisilla nuorilla. Alkoholin kokonaiskulutuksen rajoittaminen ei ole kuitenkaan riittävä keino väkivallan vähentämiseksi, vaan huomiota tulisi kiinnittää ennen kaikkea tapoihin, jolla alkoholia käytetään
