Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan EU:n valtaa ulkosuhteissa. Aikaisempaa tutkimusta on kritisoitu EU-lähtöisyydestä, empiirisyydestä sekä liian kapeasta valtanäkökulmasta. Tässä tutkielmassa asetelma käännetään toisin päin ja selvitetään laajaan teoreettiseen valtakehykseen pohjautuen, miltä EU:n valta näyttää ulkoapäin tarkasteltuna. Kysymys on tärkeä, koska kaikki sosiaalinen valta rakentuu vuorovaikutuksessa ja EU:n valta on siten ainakin osittain riippuvainen siitä, minkälaisena muut sen näkevät. Tarkemmin määriteltynä tutkielmassa selvitetään algerialaisten asiantuntijoiden näkemyksiä EU:n vallasta ulkosuhteissa. Tutkielman primääriaineiston muodostavat Algeriassa marras- ja joulukuussa 2007 sekä helmikuussa 2008 tehdyt 9 asiantuntijahaastattelua. Algerialaisten näkemyksiä kartoitettiin haastattelemalla ulkoasiainministeriön virkamiehiä, tutkijoita ja toimittajia. Haastateltujen valitsemisessa käytettiin ns. lumipallo-otantaa ja tutkimusmetodina puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teoreettinen viitekehys pohjautui määritelmiin EU:sta taloudellisena, siviili-, sotilaallisena ja normatiivisena valtana. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista sisällönanalyysia. Teoreettisen viitekehyksen lisäksi tarkastelutasoina toimivat EU:n valta bilateraalisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. EU:n vallan katsotaan tutkimuksen perusteella olevan ennen kaikkea taloudellista ja alueellista. EU:lla on taloudellista valtaa (power in trade) ja sen kautta tulevaa poliittista valtaa (power through trade). EU näyttäytyy niin globaalilla, alueellisella kuin bilateraalisella tasolla vahvasti taloudellisena valtana. Unionin heikkoudeksi katsotaan, ettei se ole kyennyt kääntämään taloudellista valtaansa merkittäväksi poliittiseksi vallaksi. Toisena valtateemana nousi esiin unionin normatiivisen ulottuvuuden heikkous ulkosuhteissa. EU:n ei nähdä omaavan normatiivista valtaa, vaikka se sitä tavoitteleekin. EU:n "humaanius" on toteutunut ainoastaan sen omien rajojen sisällä, laajentumispolitiikassa ja kehityspolitiikassa. Kumppanuus- ja naapuruuspolitiikassa unionin katsotaan olevan liian riippuvainen taloudellisista ja turvallisuuteen liittyvistä intresseistään sekä poliittisesti liian hajanainen ollakseen normatiivinen "force for good". Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta EU:n roolin ja vallan maailman kriisialueilla katsotaan kuuluvan unionin suurimpiin epäonnistumisiin. EU:n ulkopolitiikan kulmakiviä tällä saralla – tuomitsevia julkilausumia, humanitaarista apua sekä läsnäoloa kriisialueilla – ei nähdä vaikutuksiltaan tehokkaina. Kylmän sodan päättymisen jälkeen EU käytti hyväkseen Euroopan maanosan strategisessa jaossa tapahtuneet muutokset taloudellisesti ja kulttuurisesti, mutta ei sotilaallisesti. Kriisinhallintakapasiteetistaan huolimatta unionin katsotaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa olevan vähemmän kuin osiensa summa. Sotilaallisen voiman sijaan EU:n ultima ratio on Yhdysvallat. Neljäntenä erittäin vahvana valtateemana nousi esiin EU:n hajanaisuus ja epäyhtenäisyys, jota tutkielmassa kuvataan sanaparilla mosaiikkisuus versus pirstalemaisuus. EU:n sisäinen valtataistelu nähdään monitahoisena ja se vähentää suuressa määrin sitä, kuinka vahvana unioni ulkopuolelta tarkasteltuna näyttäytyy. Niin EU itse kuin lukuisat tutkijat ovat 2000-luvulla nähneet EU:n globaalina toimijana ja valtana. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että unionin omakuva on jyrkässä ristiriidassa ulkopuolisten näkemysten kanssa, jotka näkevät EU:n vallan olevan alueellista
