The degree of electrification is often connected with high standard of living, welfare, industry s structure and environmental factors. All of these have been thought to determine that Finland uses a lot of electricity. In this master s thesis, I take a different approach to electric power. The focus of research is the interruptions of electricity delivery, which are also called power outages. Power outages may last from couple of minutes to several months and in a country like Finland they have several consequences.
In this thesis power outage is regarded as a cultural risk, interpreted as part of cultural practices and beliefs. The starting point is that ruptures make the electric power networks a novel subject of speech and action. Different groups conceptions of nature, institutions and social bonds are supposed to underlie the conception of outages. Main research theory of the thesis are the technology studies of Ulrich Beck, Charles Perrow, and Bruno Latour and the grid/group-theory formulated by Mary Douglas and Aaron Wildavsky. Data analysis is done using the structural semiotic models of A. J. Greimas. Framing these happenings is the changed economic situation through the liberalization of Finnish energy markets that happened in the late 1990 s, and recent weather conditions that have been connected with global warming.
Outages are dealt with concerning people s homes in one hand and the experts from power companies on the other hand. The data of thesis consists of three separate corpuses. Both Finnish lay electricity users (9 persons) and experts at Finnish power utilities (7 persons) were interviewed. These interviews were analysed to compare views on power outages. Additionally, 115 lay persons from Southern and Eastern Finland answered a survey part of the thesis. The survey sought to gain a larger picture of outages effects in homes. This data was interpreted by dividing it according to variables such as gender, age, number of experienced outages and geographical area.
According to the data analysis, power outage is not a completely uncontrollable situation. Rather it evokes differing and sometimes contrasting types of action and representations. The electricity users tend to belittle the trouble of so-called easy outages. An easy outage is something that is manageable, causes egalitarian help from one s neighbours and even brings one closer to nature. But once the outage starts to cause trouble demanding active reactions, the users demanded certainty from the utilities. The line between an easy and difficult outage is relative and depends on for instance how much trouble power outages have caused for the user in the past. The experts, on the other hand, used hierarchist representations, hoping that users would think about their electricity use and be prepared for the chance of an outage. According to the experts the power network is very reliable, but power outages are still quite normal accidents. This is due to natural processes like storms and multiple faults at the same time, either of which can be prevented entirely.Sähköistymisen aste yhdistetään usein korkeaan elintasoon, hyvinvointiin, teollisuuden rakenteeseen ja ilmastotekijöihin. Kaikkien edeltävistä on katsottu määräävän sen, että Suomessa käytetään runsaasti sähköä. Tässä tutkielmassa sähkövoimaa katsotaan toisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat sähkönjakelun keskeytymiset eli sähkökatkot. Sähkökatkot voivat kestää muutamista minuuteista useampaan kuukauteen, ja Suomen kaltaisessa valtiossa niillä on monenlaisia vaikutuksia. Tutkielma tarkastelee sähkön katkeamista yhtäältä sähköä kodissaan käyttävien ihmisten, toisaalta sähköverkon asiantuntijoiden kannalta.
Tutkimustarkoituksena on käsitellä sähkökatkoa esimerkkinä riskistä eli vaaran mahdollisuudesta, joka tulkitaan osana kulttuurin käytäntöjä ja uskomuksia. Oletus on, että keskeytys tuo sähkötekniikan sekä siihen liittyvät käytännöt ja uskomukset uudella tavalla kielenkäytön ja toiminnan piiriin. Erityisesti asiaa tarkastellaan luontoon, instituutioihin, selviytymiseen sekä asiantuntija- ja maallikkotietoon liittyvien käsitysten näkökulmista. Lisäksi tutkielma katsoo, miten sähköverkkoyhtiöiden pitäisi tiedottaa sähkökatkoista kotitalousasiakkailleen ja millä tavalla tavallinen ihminen voi varautua sähkökatkoihin. Tärkeimmät teoreettiset lähteet ovat Bruno Latourin ja Charles Perrow n tekniikantutkimukset, Ulrich Beckin aikalaisdiagnoosi riskiyhteiskunnasta sekä Mary Douglasin ja Aaron Wildavskyn kulttuurinen riskitutkimus. Menetelmissä sovelletaan A. J. Greimasin strukturalistista semiotiikkaa. Tämän lisäksi tutkielmaa kehystävät Suomen sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle ja sen yhteys tekniikan varmuuteen sekä viimeaikaiset myrskyt, jotka ovat aiheuttaneet sähkökatkoja Suomessa.
Tutkielman aineistoja on kolme. Suomen sähköverkon parissa työskentelevien asiantuntijoiden haastattelut tavoittelevat niitä haasteita, joita sähkön toimittamiseen liittyy. Samalla katsotaan, miten asiantuntijat toivoisivat sähkön käyttäjien varautuvan sähkökatkoihin. Pääkaupunkiseudulla asuvien sähkön käyttäjien haastatteluista taas selvitetään tarkemmin, mitä vaikutuksia sähkökatkoilla on tavallisen sähkön käyttäjän kannalta. Haastatteluiden analyysimenetelmänä toimivat strukturalistis-semioottiset mallit tekstien perusrakenteista. Lisäksi suuremmalle joukolle etelä- ja itä-suomalaisia sähkön käyttäjiä lähetettiin kyselylomake. Tämä pyrkii saavuttamaan yleisemmän kuvan sähkökatkojen vaikutuksista kodeissa. Kyseistä aineistoa tarkastellaan ristiintaulukoimalla ja selittämällä löytyneitä eroja laadullisesti.
Tutkielman perusteella sähkökatko ei muodostu vaativaksi arjesta täysin eroavaksi tapahtumaksi vaan jäsentyy erilaiseksi toiminnaksi ja käsityksiksi. Käyttäjien osalta tietynlaisten sähkökatkojen, joista ei seuraa ylimääräistä vaivaa, haittaa vähätellään ja niissä nähdään jopa luonnonomaista ja yhteisöllistä tunnelmaa. Sekä sähkön käyttäjät että asiantuntijat katsovat, että tietynlaisista katkoista pitäisi selvitä, erityisesti jos katkon aiheuttavat luonnontapahtumat. Toisaalta kun sähkökatko muuttuu hankalaksi, käyttäjät vaativat sähköverkkoyhtiöiltä toimitusvarmuutta. Raja siedettävän ja hankalan sähkökatkon välillä on suhteellinen ja riippuu esimerkiksi siitä, kuinka usein määrittelijä on kokenut sähkökatkoja. Kielenkäytön osalta asiantuntijat esittivät perusteluita sille, miksi käyttäjien pitäisi varautua sähkökatkoihin nykyistä enemmän. Sähkön käyttäjät, jotka korostivat sähkönsiirron tasa-arvoisuutta, asettavat kuitenkin vastuun luotettavasta sähkönjakelusta sähköverkkoyhtiöille
