Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Yritykset maksavat edellisen vuoden voitosta osinkoa osakkeenomistajille korvauksena heidän yritykseen tuomalleen pääomalle. Suomessa yritykset maksavat osingon yleisesti kerran vuodessa. Osingon irrottua osakkeen kurssi luonnollisesti laskee, koska sijoittaja arvostaa osaketta enemmän osingon kanssa kuin ilman sitä. Suomessa osakekurssin pitäisi laskea vähintään osingon verran, koska osingoista ei tarvitse maksaa veroa. Tässä opinnäytteessä tutkittiin, miten osakekurssit reagoivat osingon irtoamiseen osingon irtoamispäivän ympärillä Helsingin arvopaperipörssissä vuosina 1999-2000. Kiinnostus aiheeseen heräsi, kun omien havaintojeni perusteella osakekurssi vuonna 1999 laski vähemmän kuin osingon verran ja monessa tapauksessa palasi osingon irtoamista edeltävälle tasolle muutamassa päivässä. Tässä opinnäytteessä ongelmaa tarkasteltiin aluksi perinteisellä tavalla laskemalla, kuinka paljon osakekurssi laskee osingon irrottua verrattuna edellisen päivän kurssiin. Näin tarkasteltuna kurssilasku jäi selvästi osinkoa pienemmäksi. Tällaisessa tarkastelussa on kuitenkin se ongelma, että molemmissa havainnoissa on mukana osingon irtoamisen lisäksi muiden tekijöiden vaikutuksia eli tämän tutkittavan ilmiön kannalta häiriötekijöitä. Kahden päivän tarkastelussa satunnaisvaihtelu dominoi, ja tämän vuoksi ongelmaa lähestyttiin myös vaihtoehtoisella tavalla. Pyrkimyksenä oli eristää osingon irtoamisen kurssivaikutus ja yleinen pörssikehitys toisistaan, etteivät ne sotkeutuisi keskenään. Tämä tehtiin siten, että kurssikehitystä tarkasteltiin useamman kun kahden päivän ajanjaksolta ja regressioanalyysin avulla laskettiin osingon irtoamisen aiheuttama kertaluonteinen osakekurssin siirtymä alaspäin. Tarkasteluperiodia ei ole mielekästä venyttää kovin pitkäksi, koska tällöin muiden kuin osingon irtoamisen vaikutukset voimistuvat eli tarkastelun validiteetti heikkenee. Regressioanalyysin tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että kurssilasku vaihteli osinkoprosentin mukana. Päädyin luokittelemaan osakkeet osingon perusteella kolmeen ryhmään ja pienen osingon ryhmässä kurssilasku osoittautui huomattavasti kahta muuta ryhmään pienemmäksi. Tämän lisäksi suurempien osinkojen ryhmissä kurssilasku olikin odotusten mukaisesti osingon suuruinen. Näin tavanomaisten kvantitatiivisten selittäjien regressiomallia täydennettiin kvalitatiivisilla selittäjillä ja saatiin esille aiemmasta poikkeava tulos. Pienten osinkojen pientä kurssilaskua voidaan selittää pienten osinkojen vähäisellä merkityksellä. Pienen osingon irtoaminen ei jaksa innostaa sijoittajia eli reagointikynnys ei ylity. Suuremmat osingot kiinnostavat sijoittajia, ja niiden osalta kurssilasku on odotetusti osingon suuruinen
