Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kokeellisen asetelman avulla selvittää kategorioinnin vaikutusta uutuuselintarvikkeen hyväksyttävyyteen toistuvassa käytössä. Toistuvalla käytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kuuden päivän mittaista kotikäyttöjaksoa. Lisäksi tuotetta kokeiltiin ja arvioitiin kahdessa koetilanteessa. Aineiston keruu toteutettiin Rovaniemellä ja koko aineiston keruun kävi läpi yhteensä 62 naista. Hyväksyttävyyttä mitattiin tuotteen aistittavien ominaisuuksien miellyttävyytenä, käyttöhalukkuutena, pitämisarvioina, maksuhalukkuutena, tuotteen sopivuutena sekä kyllästymisenä. Kategorioinnin ohella uutuuselintarvikkeen hyväksyttävyyteen vaikuttavana tekijöinä tarkasteltiin ruoan sosiaalisia representaatioita, kuluttajaidentiteettiä, uutuuteen suhtautumista, innovatiivisuutta, vaihtelunhalua sekä tuotteesta muodostettuja mielikuvia ja skeemakongruenssia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalisten representaatioiden teoria. Sosiaaliset representaatiot ymmärretään yksilöpositioita organisoiviksi periaatteiksi. Yksilöt voivat ottaa erilaisia positioita suhteessa yhteisössä jaettuihin käsityksiin. Yksilöpositiot pohjautuvat sosiaaliseen kokemushistoriaan, ja ne ovat olemassa vain suhteessa muihin mahdollisiin positioihin. Uutuusruokiin liittyviä sosiaalisia representaatioita tarkasteltiin Bäckströmin ym:n kehittämällä ruoan sosiaalisen representaation mittarilla. Uutuusruokiin otetuista positioista puhuttiin ruoan sosiaalisen representaation ulottuvuuksina. Faktorianalyysillä löydettiin viisi ulottuvuutta, jotka sisällöllisesti vastasivat mittarilla aiemmin saatuja tuloksia ja antoivat vahvistusta mittarin validiteetille. Ruokaan liittyvää tutkimusta on tehty pitkälti asenne- ja skeemateoreettisista viitekehyksistä. Tarkoituksena on ollut tuoda esiin asenne ja skeemateorioiden suhdetta sosiaalisten representaatioiden teoriaan. Tutkimuksessa on ollut tarkoitus selittää perinteisesti asenne ja skeemateorioihin liittyviä ilmiöitä ja saatuja tuloksia sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta. Saadut tulokset olivat kuitenkin vähäisr@minkä vuoksi tälle tarkastelulle jäi varsin vähän mahdollisuuksia. Tulokset osoittavat, että uutuuselintarvikkeen kategorioinnilla on vaikutusta hyväksyttävyyteen yhdessä ruoan sosiaalisten representaatioiden, kuluttajaidentiteetin ja tuotetta koskevien mielikuvien kanssa. Luonnollisena m hu-maitojuomana tuote koettiin tavalliseksi elintarvikkeeksi. Teknologinen tehojuoma ko@tiin poikkeavaksi, ja tuotteen ymmärtäminen tuotti enemmän vaivaa
