Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa kartoitetaan lääketieteen opiskelijoiden läpikäymän etiikkakurssin vaikutusta heidän eettiseen sensitiivisyyteensä. Tutkimuksessa myös pyritään selvittämään, ovatko tutkittavat moraalisesti motivoituneita eli arvostavat moraaliarvoja tärkeimpinä arvoinaan ja löytyykö eettisen tutkittavien eettisen sensitiivisyyden ja arvojen väliltä yhteisvaihtelua. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta oletetaan, että etiikkakurssin kasvattaa tutkittavien eettistä sensitiivisyyttä. Hypoteesina myös esitetään, että tutkittaville tärkeimmät arvotyypit ovat universaalisuus sekä hyväntahtoisuus eli tutkittavat ovat moraalisesti motivoituneita, ja että eettinen sensitiivisyys korreloi universaalisuus- ja hyväntahtoisuusarvotyyppien kanssa eli eettisesti sensitiiviset henkilöt ovat myös moraalisesti motivoituneita. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii James Restin teoria moraalin neljästä komponentista. Moraalia ja etiikkaa on perinteisesti lähestytty vain moraalisen päätöksenteon näkökulmasta eli keskitytty siihen, kuinka yksilö päätyy päätökseen siitä, mikä on moraalisessa ongelmatilanteessa oikea tai väärä toimintatapa. Restin teoriassa moraalisen päätöksenteon rinnalle tuodaan kolme muuta moraalin osa-aluetta: eettinen sensitiivisyys (eettinen ongelma pitää pystyä havaitsemaan ja ymmärtämään, jotta päätös toimia moraalisesti voidaan tehdä), moraalinen motivaatio (halu toimia moraalisesti) sekä moraalinen selkäranka (voimavarat toimia moraalisesti). Moraalista motivaatiota käsitellään Shalom Schwartzin arvoteorian kautta, jossa moraalisesti motivoituneiden ihmisten oletetaan preferoivan universalismi- ja hyväntahtoisuusarvotyyppejä. Tutkimuksessa analysoidaan aineistoa, joka kerättiin kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijoilta Internetissä täytetyllä kyselylomakkeella ennen ja jälkeen heidän suorittamansa lyhyen etiikkakurssin, joka sisälsi Schwartzin arvoteoriaan perustuvaan Portrait-arvokyselyyn sekä kolme eettisiä ongelmia sisältävää kuvitteellista vastaanottotapausta, joihin tutkittavat saivat vastata, mitä tekisivät tapauksen lääkärin asemassa. Analyysin avulla saatiin selville, mitä arvotyyppejä tutkittavat preferoivat ja mikä heidän eettisen sensitiivisyytensä taso on. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että tutkittaville tärkeimmät arvotyypit olivat hyväntahtoisuus, universaalisuus, ja itseohjautuvuus eli he olivat moraalisesti motivoituneita. Eettisessä sensitiivisyydessä tapahtui tilastollisesti melkein merkitsevää edistymistä kurssin aikana. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eettisen sensitiivisyyden ja eri arvotyyppien välillä ei havaittu, paitsi tarkasteltaessa eettisessä sensitiivisyydessä edistyneitä vastaajia, joiden eettisen sensitiivisyyden keskiarvo korreloi mielihyväarvotyypin suhteellisen merkityksen keskiarvon kanssa tilastollisesti merkittävästi. Lopuksi tutkimuksessa pohditaan, tuloksia ja aikaisempaa tutkimusta peilaten, voiko eettistä sensitiivisyyttä opettaa, voisiko moraalisen motivaation jakaa pitkä- ja lyhytkestoiseen sekä tuodaan esille moraalin monitahoista luonnetta ja käydään läpi tutkimuksen puutteita sekä lisätutkimuksen tarvetta
