Arjen asiantuntemusta ja avoimuutta päätöksentekoon : naisvaltuutetut Helsingin, Kotkan ja Kuopion kunnallispolitiikassa sukupuolisopimuksen näkökulmasta
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän laadullisin menetelmin toteutetun pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ymmärtää naisten asemaa kunnallispoliittisessa päätöksenteossa Helsingin, Kotkan ja Kuopion kunnissa sekä tutkia, miten naiset muuttavat kunnallispolitiikkaa näissä kolmessa tutkimuskunnassa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin sukupuolisopimuksen näkökulmasta siinä merkityksessä kuin käsitettä ovat käyttäneet Yvonne Hirdman ja Liisa Rantalaiho. Tutkimusongelman kannalta keskeisenä huomioitiin myös kiintiölainsäädäntö. Tutkimusaineisto koostui viidestätoista kunnanvaltuutettujen laadullisesta teemahaastattelusta. Kussakin tutkimuskunnassa tehtiin viisi haastattelua. Haastatellut kunnanvaltuutetut olivat pitkään kunnallispolitiikassa mukana olleita miehiä ja naisia kaikista kyseisessä kunnassa edustettuina olevista valtapuolueista. Jokaisessa kunnassa haastateltiin kolmea nais- ja kahta miesvaltuutettua. Tutkimusaineiston analyysissa käytettiin hermeneuttista metodia. Tutkimuksen tulosten mukaan naiset muuttavat kunnallispolitiikkaa kaikissa kolmessa tutkimuskunnassa samansuuntaisesti: Lisäämällä avointa keskustelua ja tuomalla kunnallispoliittiseen päätöksentekoon ruohonjuuritason näkökulman. Naiset hahmottavat kunnallispoliittista päätöksentekoa arjen ja palveluiden käyttäjien kannalta, nostaen esiin pehmeän sektorin kysymyksiä ja tarkastellen tehtävien päätösten vaikutuksia kuntalaisten elämään. Naiset tarkastelivat päätöksenteon vaikutuksia erityisesti perheiden näkökulmasta hahmottaen kunnallispolitiikkaa yksityisen elämänpiirin huolenpitotehtävien kautta. Naisten asemasta tehtävät johtopäätökset eivät ole yhtä yksiselitteisiä kuin johtopäätökset naisten vaikutuksesta kunnallispolitiikassa. Kiintiösäädöksen käyttöönotto on kuitenkin selkeästi asettanut kunnallispolitiikan sukupuolisopimuksen eri asteisen uudelleenmäärittelyn kohteeksi jokaisessa kolmessa tutkimuskunnassa aiheuttaessaan tilanteen, jossa sukupuolisopimuksen mukainen sukupuolten välinen hierarkia on kaatunut niissä päätöksentekoelimissä, jotka kuuluvat kiintiölainsäädännön piiriin. Tutkimuksen tulosten mukaan naisten asema näyttäisi olevan vakiintunein Helsingissä, jossa naiset ovat myös määrällisesti hyvin edustettuja kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Kotkassa naisvaltuutettujen prosentuaalinen osuus ei ole niin suuri kuin Helsingissä, mutta naisten kunnallispoliittinen asema vaikuttaisi tutkimuksen tulosten mukaan sielläkin olevan kohtuullisen vahva. Kuopion kunnallispoliittinen sopimus taas näyttäisi olevan yhä varsin miehinen. Naisten lisääntynyt pääsy perinteisesti miehille kuuluneille alueilla on tutkimuksen tulosten mukaan jakanut mieskunnanvaltuutetut jossain määrin kahteen leiriin; niihin, jotka hyväksyvät uuden sukupuolisopimuksen ja niihin, jotka ovat asettuneet puolustuskannalle kokien kiintiölainsäädännön aiheuttavan enemmän ongelmia kuin hyötyä. Tältä osin naisten tuleminen miesten entisille yksioikeusalueille on siis käynnistänyt sukupuolten konfliktin, josta Hirdmankin sukupuolisopimusteoriassaan puhuu. Tutkimus tarjoaa tietoa naisten kunnallispoliittisesta merkityksestä, toisin sanoen siitä, mitä naiset muuttavat kunnallispolitiikassa, mutta naisten asemaa koskien tarvittaisiin edelleen lisätutkimusta sukupuolisopimuksen tarkemmaksi määrittelemiseksi siltä osin tutkimuksen kolmessa kohdekunnassa
