Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomalaishiihtäjien dopingkäryt Lahden MM-kisoissa helmikuussa 2001 käynnistivät todennäköisesti Suomen urheiluhistorian suurimman mediamyllytyksen. Suuret suomalaiset hiihtosankarit olivat jääneet kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä ja näin osoittautuneet suuren luokan huijareiksi. Koko Suomen kansa tunsi tulleensa petetyksi ja sai nyt tiedotusvälineiden välityksellä seurata jännitysnäytelmää, jossa pääosia esittivät entiset urheilusankarit, ts. kärähtäneet hiihtäjät taustajoukkoineen, ja joka kaikkine käänteineen edustaa journalistista draamaa parhaimmillaan. Tällä työllä on kaksi toisistaan hieman eriävää tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena on tutkia viestintätilanteen semiotiikkaa ja pohtia, miten se vaikuttaa itse viestin sanomaan. Tarkastelun kohteena ovat Lahdessa vuonna 2001 järjestetyt hiihdon MM-kilpailut, tarkemmin ottaen Suomen Hiihtoliiton tuolloin pitämät suorana televisioidut tiedotustilaisuudet suomalaishiihtäjien dopingkäryjen tiimoilta. Lähestyn tutkimuskohdettani semioottisesta näkökulmasta ja väitän, että viestintätilanteen semiotiikalla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin viestin sanoma menee perille ja miten vastaanottaja sen ymmärtää. Toisena tavoitteena on lehtiartikkeleita analysoimalla tutkia sitä, kuinka Suomen Hiihtoliitto pyrki hallitsemaan dopingkäryjen aikaan saamaa negatiivista julkisuutta ja kuinka hyvin se siinä onnistui. Tarkastelen Suomen Hiihtoliittoa kielteisen julkisuuden kohteena kriisinhallinnan ja kriisiviestinnän näkökulmista. Työn tavoitteet kiteytyvät pyrkimykseen osoittaa organisaation oman toiminnan ja viestinnän merkitys julkisuuskriisin ennaltaehkäisyssä, sen hoidossa sekä siitä selviämisessä. Lähden siitä ajatuksesta, että tiedotus- tai lehdistötilaisuus voidaan ilmiömaailmaltaan rinnastaa teatterin ilmiömaailmaan. Aineiston analyysissa sovellan vapaasti laadullisen tekstintutkimuksen menetelmiä. Semioottisen sisältöanalyysin lisäksi hyödynnän mm. Kari Salosaaren hypoteesia teatterin osakielistä sekä sen pohjalta kehittelemääni ns. viestintätilanteen semioottista analyysimallia. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Hiihtoliiton ja valmennusjohdon esiintyminen tiedotustilaisuuksissa ei ollut uskottavaa. Tapaus Hiihtoliitto on hyvä esimerkki julkisuuskriisin luonteesta ja organisaation ulkoisen viestinnän vaikutuksesta julkisuuskriisiin. Kriisiviestinnän periaatteiden mukaan Hiihtoliitto olisi avoimemmalla, aloitteellisemmalla ja nopeammalla ulkoisella viestinnällä voinut vaikuttaa sitä kohdanneen julkisuuskriisin laajenemiseen ja syvenemiseen. Semioottisen näkökulman ja tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimpiä lähteitä ovat Salosaaren väitöskirja Perusteita näyttelijäntyön semiotiikkaan vuodelta 1989 sekä Veivon ja Huttusen teos Semiotiikka - Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Kriisiviestinnän ja kriisinhallinnan viitekehyksen tärkeimpinä lähteinä ovat Juholinin teos Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön sekä Åbergin teos Viestinnän johtaminen
