Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Naisjohtajuuskeskustelu on virittynyt viime vuosikymmenen aikana useista eri syistä. Naisjohtajien osuudet ovat kasvaneet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; tilastollisessa tarkastelussa on kuitenkin havaittavissa eroja: naiset ovat edelleen vähemmistönä useilla toimialoilla. Useissa tutkimuksissa on myös väitetty, että nais- ja miesjohtajien väliltä voidaan löytää eroja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella erilaisissa johtotehtävissä työskentelevien nais- ja miesjohtajien sosioekonomisia eroja ja sitä, miten nämä mahdolliset erot liittyvät nais- ja miesjohtajien urakehitykseen. Sosioekonomisia muuttujia ovat perinteisesti olleet koulutus, tulotaso ja vanhempien sosioekonominen asema. Tässä tutkimuksessa sosioekonomiset tekijät on käsitetty laajemmin. Sosioekonomisilla tekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä sosiaalis-taloudellisia tekijöitä, jotka liittyvät yksilön elämänkokonaisuuteen. Sosioekonomiset tekijät on jaettu yksilöön ja perheeseen liittyviin tekijöihin. Yksilöön liittyviä tekijöitä ovat ikä, koulutus, tulotaso, työssäoloaika, työssäoloaika ensimmäisen johtajanimityksen ajankohtana sekä muuttovalmius. Perheeseen liittyviä tekijöitä ovat siviilisääty, lasten lukumäärä, työstä poissaolo lapsen syntymän takia sekä puolison sosioekonominen asema. Nais- ja miesjohtajien sosioekonomisia tekijöitä ja urapolkuja on tarkasteltu yhdessä pankki- ja vakuutusalan organisaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkein. Aineiston pienen koon (N=80) vuoksi aineiston analysointiin on käytetty ristiintaulukointia ja keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella naisjohtajuutta tasa-arvonäkökulmasta. Keskeisimmät erot nais- ja miesjohtajien sosioekonomisissa tekijöissä liittyvät koulutustasoon ja johtajauralla etenemiseen. Naiset olivat tässä aineistossa miehiä heikommin koulutettuja. Naisten matalampi koulutustaso näkyy heidän sijoittumisessaan johtajatehtäviin; naiset työskentelevät miehiä useammin alemmissa johtotehtävissä. Miehet siirtyvät myös naisia nopeammin johtotehtäviin organisaatiossa. Tämä viittaa siihen, että miehillä työ- ja urakierto on nopeampaa kuin naisilla. Miehet tulevat myös naisia useammin suoraan johtotehtäviin organisaation ulkopuolelta. Naisilla uralla eteneminen tapahtuu yleensä pitkällä aikavälillä - askel askeleelta. Tässä tutkimuksessa nais- ja miesjohtajien sosioekonomisten tekijöiden erot liittyvät keskeisesti yksilöllisiin urapolkuihin liittyviin tekijöihin. Perheeseen liittyvät tekijät eivät osoittautuneet urakehityksen kannalta yhtä merkityksellisiksi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Nais- ja miesjohtajien avoimissa vastauksissa urakehityksen kannalta merkityksellisinä tekijöinä korostuivat persoonalliset ominaisuudet ja erilaiset verkostot, siksi myös näitä tekijöitä on tarkasteltu luvuissa neljä ja viisi. Tutkimuksen keskeisimpinä lähdeteoksina on käytetty Tilastokeskuksen tutkimuksia Naiset huipulla. Selvitys naisista elinkeinoelämän johtotehtävissä (1994), Huipulla tuulee. Selvitys naisista ja miehistä elinkeinoelämän johtotehtävissä (1996), Onko huipulla tyyntynyt (1999) sekä Sinikka Vanhalan tutkimusta Liikkeenjohtajien uraan vaikuttavat tekijät (1986)
