research

Pakilanpuiston suunnittelukiista : analyysi paikallisesta asukasaktivismista

Abstract

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena on Helsingin Pakilassa sijaitsevan Pakilanpuiston kaavamuutos, paikallisten asukasyhdistysten toiminta ja niiden intressit puiston kaavoituksen suhteen. Kaupunki kaavoitti alueelle uusia asuntoja ja kehitti puistoaluetta. Kaavoitusprosessi oli käynnissä vuoden 2005 tammikuusta lokakuuhun 2007, jolloin kaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Tutkimuksessa esitellään myös alueen historiaa ja puistoalueen syntyä, käydään läpi kaavamuutosprosessi ja esitellään sen aiheuttamat muutokset alueelle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako tontin hallintamuoto asukasyhdistysten intresseihin Pakilanpuiston suunnittelua koskevassa keskustelussa, ovatko pakilalaiset asukasyhdistykset pääasiassa omaisuusarvoja puolustavia liikkeitä, minkälaisia keinoja niillä on vaikuttaa ja kuinka yhdistykset näkevät omat vaikutusmahdollisuutensa? Tutkimuksessa tarkasteltavat asukasyhdistykset ovat Pakila-seura ja Pakilan omakotiyhdistys. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahastattelua ja niiden sisällön analyysia pohjaten vahvimmin John Emmeus Davisin teoreettiseen käsitteistöön asuinpaikasta syntyvään kollektiviseen toimintaan. Haastateltavat ovat Pakila-seuran ja Pakilan omakotiyhdistyksen aktiivijäseniä. Aineistona on lisäksi asukkaiden ja asukasyhdistysten lähettämät kirjelmät kaupungille kaavaehdotuksesta ja muistiot kaupunkisuunnitteluviraston järjestämistä keskustelutilaisuuksista. Tutkimuksen keskeisin teoreettinen pohja, John Emmeus Davisin teoria yhdistää marxilaista kollektiivisen toiminnan teoriaa neoweberiläisiin urbaaneja konflikteja ja asumista tutkiviin teorioihin. Teoriaosassa on lisäksi käyty läpi muun muassa Harvey Molotchin, Mike Davisin ja Mark Purcellin teoriaa ja käsitteistöä. Tutkimustulokset antavat kuvan, että tontin hallintamuodolla on vaikutusta asukasyhdistysten intresseihin kaavoituskiistassa. Pakila-seura, joka on Pakilan kaupunginosayhdistys ja Pakilan omakotiyhdistys, kaupungin vuokratonteille rakennettujen omakotitalojen asukasyhdistys ovat eri mieltä puiston suunnittelusta ja havaittavissa on myös alueen historian merkitys asukasyhdistysten vähäiselle yhteistyölle. Intressit eivät kuitenkaan ole pääsääntöisesti omaisuusarvoihin liittyviä. Tutkimustulokset näkevät yhtenä tärkeänä intressinä lähidemokratian vahvistamisen asuinalueella. Vaikuttamisen mahdollisuuksista yhdistykset antavat hieman ristiriitaisen kuvan johtuen todennäköisesti siitä, että Pakila-seura on ajanut suurempia hankkeita, joissa onnistumiset ovat harvemmassa ja omakotiyhdistys on keskittynyt enemmän itseään koskeviin pieniin kysymyksiin ja saavuttanut niissä onnistumisia

    Similar works