Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen aineisto koostuu terveyskeskusten tai työterveyshuollon puitteissa järjestetyistä tupakasta vieroitusryhmästä, joissa käytettiin lopettamisen apukeinoina mm. kognitiivis-behavioraalista tekniikkaa, yksilöllistä ohjausta sekä nikotiinikorvaushoitoa. Tupakasta vieroitusryhmää voidaan pitää yhtenä käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävän terveyskasvatuksen keinona. Asenteiden ja käyttäytymisen muutosta on selitetty erilaisilla malleilla, joita ovat mm. sosiaalisen oppimisen teoria, perustellun toiminnan ja suunnitellun käyttäytymisen teoriat, kommunikaatio-suostuttelu-malli sekä käyttäytymisen muutosvaihemalli. Tutkimuksessa tarkastellaan kursseille osallistuvien henkilöiden onnistumista tupakoinnin lopettamisessa. Lopettamistulosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan sekä kurssien päätyttyä että 12 kuukauden seurannan jälkeen. Tulosta pyritään selittämään kursseille osallistujien taustaan, tupakointitottumuksiin ja lopettamisprosessiin liittyvillä tekijöillä sekä kurssien kollektiivisia ominaisuuksia kuvaavilla asioilla. Tutkimuksessa sovelletaan kontekstuaalianalyysiä, jolla tutkitaan yhteisötason muuttujien vaikutusta yksilömuuttujiin. Tilastollisena menetelmänä käytetään logistista regressioananalyysiä, jonka avulla on mahdollista kontrolloida useiden muuttujien vaikutuksia samanaikaisesti. Tupakoinnin lopettamisessa onnistuneiden osuus oli kurssin päätyttyä 70 % ja vuosiseurannassa 29 %, kun kriteerinä käytettiin alle 10 savukkeen polttamista lopettamisen jälkeen. Kurssin päätyttyä onnistumista selittivät miessukupuoli, naimisissa/avoliitossa olo, vähäinen nikotiiniriippuvuus, nikotiinilaastarin käyttö, lievät vieroitusoireet, sekä osallistuminen keskimääräistä suurimmille ja lyhytkestoisimmille kursseille. Onnistumista vuosiseurannassa selittivät miessukupuoli, asuinkumppanin tupakoimattomuus, alle 10 vuoden tai 11-20 vuoden tupakointihistoria, nikotiinipurukumin käyttämättömyys sekä osallistuminen keskimääräistä suuremmille kursseille työterveyshuollon puitteissa. Lopettaneiden osuudet olivat samansuuruisia kuin aikaisemmissa suomalaisissa ja kansainvälisissä ryhmävieroitusta koskevissa tutkimuksissa ja Quit & Win - lopettamiskilpailuissa. Tulokset olivat myös parempia kuin itsenäisesti lopettamista yrittävillä normaaliväestössä. Kurssilaiset olivat keskimääräistä piintyneempiä tupakoijia, mutta heidän lopettamismotivaationsa lienee ollut suurempi kuin keskivertotupakoijilla. Vieroitusryhmät ovat suhteellisen tehokas lopettamismenetelmä, erityisesti työterveyshuollon puitteisiin sovellettuna. Tärkeimpiä lähteitä olivat artikkelit mm. seuraavissa aikakauslehdissä: Journal of Consulting and Clinical Psychology, Preventive Medicine, JAMA, Journal of Behavioral Medicine, Tobacco Control ja Suomen Lääkärilehti. Muita keskeisiä lähteitä olivat mm. Stead, L.F. & Lancaster T. Group behaviour therapy programmes for smoking cessation (Cochrane Review). The Cochrane Library, Issue 3, 1998. Oxford: Update Software. Fiore, M.C. - Bailey, W.C. - Cohen, S.J. ym. Smoking Cessation. Clinical Practice Guideline No 18. Rockville, MD: USDHHS, Agency for Health Care Policy and Research. AHCPR Publication 96-0692. April 1996
