Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessani olen käsitellyt tieteen arvovapauden vaatimusta osana laajempaa tieteenfilosofista keskustelua tieteen ja arvojen vuorovaikutussuhteista sekä analysoinut Max Weberin, Hugh Laceyn ja Helen Longinon näkökannat arvovapauden vaatimukseen. Olen tutkinut arvovapauden vaatimuksen kolmea osatekijää, puolueettomuutta (I), neutraalisuutta (N) ja autonomiaa (A). Puolueettomuus edellyttää arvovapautta teorian muodostamisen ja hyväksymisen vaiheissa, neutraalisuus edellyttää, että hyväksytyn teorian johtopäätösten joukossa ei ole arvoarvostelmia ja autonomia edellyttää, että tieteellinen toiminta on ulkopuolisista tekijöistä ja vaikutteista vapaata. Nämä osatekijät edellyttävät jaottelua tiedollisiin ja ei-tiedollisiin arvoihin. Arvovapausteesin riittämättömyys johtuu mielestäni tiedollisten arvojen ensisijaisuudesta niillä tutkimustoiminnan alueilla, joilla tulisi ottaa huomioon myös ei-tiedollisten arvojen vaikutus. Olen tutkimuksessani osoittanut, että analysoimieni näkökantojen perusteella ei voida muodostaa riittävää käsitystä tieteen arvovapaudesta, siksi olen päätynyt konstruoimaan uuden tulkinnan tieteen arvovapauden vaatimuksesta. Uuden tulkintani mukaan tieteen arvovapautta tulee tarkastella sekä teorianmuodostuksen tasolla että institutionaalisella tasolla. Teorianmuodostuksen tasolla tieteen arvovapaus on edellytys objektiivisen tieteellisen tiedon saavuttamiselle, jolloin ainoastaan tiedollisten arvojen vaikutus on sallittua. Teorianmuodostuksen tasolla hyväksytään puolueettomuuden (I) ja neutraalisuuden (N) teesien laajennetut muotoilut, jotka perustuvat Laceyn argumenttiin. Institutionaalisella tasolla tulee ottaa huomioon tieteen ja yhteiskunnallisten toimijoiden vuorovaikutus. Tällä tasolla joudutaan hylkäämään perinteinen tulkinta tieteen autonomiasta, joka edellyttää tieteen täydellistä riippumattomuutta näistä toimijoista. Laajennan uudessa tulkinnassani autonomian teesiä siten, että se pyrkii säilyttämän tieteen riippumattomuuden, mutta kiinnittää huomiota myös ajankohtaisiin, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen rahoitukseen liittyviin tekijöihin. Tämän laajennuksen toteutan muodostamalla autonomiateesin Aw ja täydennysteesin F. Autonomiateesi Aw perustuu Weberin käsitykseen tieteen autonomiasta ja täydennysteesi F ottaa huomioon feministisen tieteenfilosofian vaatimusten mukaisesti tieteellisen tutkimuksen kontekstisidonnaisuuden ja tutkimukseen vaikuttavat ei-tiedolliset arvot. Muotoilemani uusi tulkinta nojaa käsittelemiini teoreettisiin lähtökohtiin eli Weberin metodologisiin kirjoituksiin, Laceyn tieteenfilosofiseen lähestymistapaan ja feministiseen tieteenfilosofiaan, jonka edustajana olen käyttänyt Helen Longinon kirjoituksia. Tutkimukseni on rakentunut systemaattisesti ja lähestymistapani tutkimusongelmaan on käsiteanalyyttinen. Keskeisinä lähteinäni ovat: Hugh Lacey: Is Science Value-Free? 1999, Max Weber: Gesammelte Aufsätze zur Wissenschaftslehre 1922 ja Helen Longino: Science as Social Knowledge 1990
