Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, miksi ja millä tavoin mediassa käyty Nato-keskustelu tukahdutettiin ennen eduskuntavaaleja 2003. Taustalla on ajatus siitä, että politikot äänten menettämisen pelossa erityisesti vaalien alla pyrkivät välttämään hankalien ja ristiriitaisten kysymyksten käsittelyä julkisuudessa. Olennaisena osana työtä on politiikan agendatutkimuksen parista lainattu agenda denial teoria, jota sovelletaan mediatutkimuksen ottein. Teoreettinen viitekehys hahmotellaan perinteisestä päiväjärjestysteorioista lähtien siten, että agenda denial liitetään osaksi agendatutkimuksen kenttää. Torjumisteoriaksi suomennetussa teoriassa eritellään asiakysymysten tukahduttamiseen käytettyjä strategioita. Alkuperäistä teoriaa modifioidaan siten, että se paremmin vastaa tutkimusasetelman ja yleisemmin mediatutkimuksen haasteisiin. Tutkimuksessa kysytään, mitä torjumisen strategioita Nato-kysymyksestä käydyssä agendakamppailussa käytettiin ja kuka niitä käytti. Lisäksi tarkastellaan keskustelun tukahduttamisen takana piileviä syitä sekä sitä, mitä torjumisstrategioiden käyttö kertoo toimittajien ja politikkojen välisestä agendan rakentumisprosessista Nato-kysymyksen suhteen. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on 15 teemahaastattelua. Haastateltavista kuusi on eduskuntapuolueiden puoluesihteerejä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Loput yhdeksän haastateltua ovat Yleisradion, MTV3:n, Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden vaaliraportoinnista vastanneita politiikan toimittajia. Laadullisen sisällönanalyysin keinoin sekä politikkojen että toimittajien haastatteluista paljastuu strategista puhetta. Työssä tullaan kolmioisaiseen tulokseen. Nato-kysymyksen ensisijaisina tukahduttajina toimivat odotetusti politiikot, jotka kansan Nato-vastaisuuden ja laimean kiinnostuksen takia välttivät aiheen käsittelyä äänten menettämisen pelossa. Toiseksi myös toimittajat osallistuivat keskustelun tukahduttamiseen. He samaistuivat helposti politikoihin ja luopuivat muutamaa yritystä lukuunottamatta aiheen varsinaisesta käsittelystä vaaliraportoinnissaan. Heidän joukostaan löytyi kuitenkin myös vastarinnanomaista oma-aloitteellisuutta, jonka ansiosta Nato-kysymystä sivuttiin paikoitellen. Kolmanneksi todetaan, että Nato-kysymyksen arkuus, ongelmallisuus ja vähäinen käsittely abstraktimmalla tasolla on sidoksissa aiheen kulttuuriseen kontekstiin, suomalaisiin identiteetteihin ja niiden historiallisiin ristiriitoihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan torjumisteorian hedelmällisyyttä ja puutteita mediatutkimuksen kannalta ja tehdään parannusehdotuksia vastaisuuden varalle. Opinnäytetyön tärkein lähde on Roger Cobbin ja Marc Rossin (1997) toimittama Cultural Strategies of Agenda Denial. Avoidance, Attack and Redefinition
