Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus selvittää Suomen suurten ikäluokkien (1945-50 syntyneiden) sukupolvitietoisuuden tasoa ja luonnetta sekä niitä tekijöitä, joiden suhteen sukupolvitietoisuus vaihtelee. Tutkimuksen toinen tarkoitus on esittää systemaattinen arvio sukupolvesta sosiologisena käsitteenä. Tutkielman empiirisenä aineistona toimii Tilastokeskuksen vuonna 1998 keräämä valtakunnallisesti edustava postikysely (N = 2628). Keskeisiin tutkimuskysymyksiin, jotka koskevat sukupolvitietoisuuden ja syntymäkohortin välistä suhdetta, tärkeimpien samaistumiskohteiden jakautumista (ns. subjektiiviset sukupolvet) sekä ikäluokkien ja subjektiivisten sukupolvien välisiä eroja sukupolvikokemuksen laadussa, pyritään vastaamaan kuvailevilla (ristiintaulukoinnit ja keskiarvovertailut) sekä selittävillä (logistinen regressio) analyyseillä. Tutkimustulokset osoittavat suurten ikäluokkien itsetietoisuuden tason sukupolvena hyvin korkeaksi: 1945-50 syntyneiden suomalaisten sukupolvitietoisuus on selvästi muita (erityisesti nuorempia) ikäluokkia voimakkaampaa, ja valtaosa ikäluokasta samaistuu juuri "suuriin ikäluokkiin". Subjektiiviset sukupolvet poikkeavat toisistaan hyvin selvästi siinä, mihin taustatekijöihin niihin samaistuminen liittyy. Tämän vuoksi saattaa olla, että puhe sukupolvitietoisuudesta yleensä, tiettyä sukupolvea spesifioimatta, ei ole järkevää. Suuriin ikäluokkiin samaistumista selittävät tekijät (mm. negatiivinen sukupolvikokemus) poikkeavat täysin esimerkiksi "60-luvun sukupolveen" samaistumista selittävistä tekijöistä (mm. vapaamielisyys ja kulttuurinen pääoma). 60-luvun sukupolveen katsoo kuuluvansa vain vajaa 10 % 1945-50 syntyneistä, vaikka siihen liittyvät arvot usein (virheellisesti) samaistetaan koko ikäluokkaa koskeviksi. Empiirisen osan tuloksia tulkitaan mannheimilaista sukupolven käsitettä kriittisesti arvioivan teoreettisen osan näkökulmasta sekä tähdennetään, että kattavan sukupolvianalyysin tulee ottaa huomioon sukupolven objektiivisen (syntymäkohortti sekä avainkokemus) ja subjektiivisen (sukupolvitietoisuus) ulottuvuuden ohella myös näitä välittävä diskursiivinen ulottuvuus. Tutkielman tärkeimmät lähteet koostuvat sukupolvista käydystä kansainvälisestä sekä kotimaisesta keskustelusta, jossa Karl Mannheimin klassisella esseellä The Problem of Generations on ollut keskeinen asema
