Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan 55 vuotta täyttäneitä avoliitossa eläviä pääkaupunkiseudulla asuvia naisia ja miehiä. Aluksi tarkastellaan avoliittojen yleisyyttä tutkimusväestön keskuudessa. Tämän jälkeen selvitetään avoliitossa elävien iäkkäämpien henkilöiden siviilisäätytaustaa ja avoliittojen kestoa. Ikävakioitujen prosenttilukujen avulla tarkastellaan avoliitossa ja avioliitossa elämisen sekä liittoon kuulumattomuuden yleisyyttä taustamuuttujien luokissa. Selittävissä analyyseissä pyritään logistisen regressioanalyysin avulla löytämään taustamuuttujien itsenäisiä, muista muuttujista riippumattomia yhteyksiä avoliittoisuuteen. Päävaikutusmallien tuloksia täsmennetään interaktiomalleja käyttäen. Päävaikutusmallit sekä interaktiotermin sisältämät mallit tehdään vertailemalla ensin keskenään avoliitossa eläviä ja liittoon kuulumattomia. Avoliitossa eläviä verrataan myös uudelleenavioituneisiin. Kaikki analyysit tehdään erikseen naisille ja miehille. Avoliitossa elämistä on selitetty aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa demografisilla, ideologisilla ja taloudellisilla seikoilla. Taloustieteellisissä teorioissa avoliittojen yleistymisen on katsottu johtuvan esimerkiksi naisten lisääntyneestä työssäkäynnistä tai taloudellisen laskusuhdanteen aiheuttamista paineista perheenmuodostamisessa. Perhettä koskevien muutosten taustalla on lisäksi tulkittu olevan individualististen arvojen esiinmarssi. Toisaalta on myös korostettu, että arvojen muuttumisen lisäksi vaikutusta on ollut avioliittolainsäädännön muuttumisella ja ehkäisyvälineiden kehittymisellä. Tutkimukseni aineistona käytetään Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötasoista rekisteriaineistoa vuodelta 1995, joka on otos väestölaskentojen pitkittäistiedostosta. Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että avoliitossa elävät 55 vuotta täyttäneet eroavat liittoon kuulumattomista ja uudelleen avioituneista iäkkäistä sosioekonomisilta ominaisuuksiltaan. Avoliitossa elävillä iäkkäämmillä on selvästi matalampi koulutusaste verrattuna liittoon kuulumattomiin ja uudelleen avioituneisiin sekä miesten että naisten keskuudessa. Lisäksi avoliiton valinneilla naisilla on suuremmat tulot verrattuna uudelleen avioituneisiin naisiin, mutta pienemmät kuin liittoon kuulumattomilla. Iäkkäämmät avoliitossa elävät naiset asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin naimisissa olevat. Avoliitossa elävien vanhempien miesten taloudellinen asema sen sijaan on vuotta 1980 kuvaavan sosioekonomisen aseman ja tulojen suhteen uudelleen aviotuneita miehiä heikompi. Liittoon kuulumattomiin verrattuna avoliitossa elävät miehet asuvat useammin omistusasunnossa ja ovat parempi tuloisia. Lähdekirjallisuutena käytettiin perhe-elämässä tapahtuneita muutoksia käsitteleviä sosiologisia, väestötieteellisiä ja taloustieteellisiä tutkimuksia sekä avoliittojen yhteyttä sosiodemografisiin ja -ekonomisiin tekijöihin käsitteleviä artikkeleita
