Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Aiheen valintaani ovat vaikuttaneet henkilökohtainen työkokemus sosiaalityöstä sekä viimevuosina sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta käyty laaja keskustelu. Tutkimusongelmani on koostunut kolmesta eri kysymyksestä. Ensinnäkin olen halunnut selvittää sosiaalityöntekijöiden ammatinvalinnalleen antamia perusteita. Toiseksi olen tarkastellut sosiaalityön koulutuksen ja opintojen vaikutusta sosiaalityöntekijän ammattiin hakeutumisprosessissa, tukeeko koulutus henkilön ammatinvalintapäätöstä. Kolmanneksi minua on kiinnostanut sosiaalityöntekijöiden näkemykset omasta ammatillisesta kasvustaan ja heidän toiveensa oman ammatillisen uransa jatkolle. Pohjana omalle tarkastelulleni olen käyttänyt aiempia tutkimuksia sosiaalialalle hakeutumisesta sekä kirjallisuutta sosiaalityöstä, ammatinvalinnasta, ammatti-identiteetin kehittymisestä sekä ammatillisesta kasvusta. Käyttämäni lähdekirjallisuus on koostunut pääsääntöisesti kotimaisista lähteistä, jota perustelen sillä, että olen haastatellut suomalaisia sosiaalityöntekijöitä, joiden omien ammatillisten näkemysten taustalla ovat varmastikin juuri suomalainen sosiaalityökeskustelu ja joiden ammatilliseen toimintaan vaikuttaa ennen kaikkea professioiden asema omassa yhteiskunnassamme. Tutkimuksen empiirisenä aineistolla minulla on ollut yhdeksän pääkaupunkiseudulla työskentelevän sosiaalityöntekijän teemahaastattelut, joista satunnaisesti valitsin kahdeksan haastattelua jatkokäsittelyyn. Vaikka teemahaastatteluita minulla ei ollut yhdeksää enempää, tuntui aineisto hyvin runsaalta, aineistossa tuntui olevan läsnä koko elämän kirjo. Tutkimustuloksena saatoin todeta, että henkilön ammatinvalinta on niin kiinteässä suhteessa hänen elämänsä kokonaisuuteen, että yksittäisten ammatinvalintaan vaikuttaneiden tekijöiden erittely on vaikeaa. Aineistoni sosiaalityöntekijöiden ammatinvalintaan ja ammatissa pysymiseen ehdottomasti eniten vaikuttanut tekijä oli sosiaalityön työkokemus, joka saattoi olla työkokemus ennen valmistumista, harjoittelupaikkakokemus tai työkokemus vasta valmistumisen jälkeen. Työkokemus oli merkittävää myös siksi, että se mahdollisti kontaktin toisten sosiaalityöntekijöiden kanssa. Ilman työkokemusta ei myöskään kokemukseen perustuva oppimisprosessi käynnisty. Sosiaalityön koulutus työharjoittelukokemusta lukuun ottamatta oli vähemmän merkityksellistä ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta kuin työkokemus. Koulutuksesta ja opinnoista mieleen painuvimmiksi jaksoiksi muodostui työharjoittelu ja pro gradu -tutkielman teko. Koulutuksessa vaikeaa näytti olevan teoreettisen tiedon ja käytännön taitojen yhdistäminen, joten opetuksen käytännöllistämiseen tulisi varmastikin kiinnittää nykyistä enemmän huomioita. Ottamalla käyttööni erään haastattelemani sosiaalityöntekijän tarjoaman metaforan takista haluan kuvata juuri sitä, kuinka vähä vähältä, pala palalta rakentuu sosiaalityöntekijyys työkokemuksen kautta
