Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena on Jari Sarasvuon mediapersoona: median ja toimittajien Sarasvuosta välittämä kuva. Tarkoituksena on selvittää, miten Jari Sarasvuon mediapersoona viime vuosikymmenellä muuttui ja mitä nämä muutokset kertovat 1990-luvun Suomesta. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että mediapersoonilla on yhteiskunnassa jonkinlainen funktio. Tutkimuksessa selvitetään, millaista hahmoa Sarasvuosta on haluttu rakentaa, mitä arvoja siihen on liitetty ja mitä tarkoitusta se on suomalaisessa mediamaisemassa palvellut. Tutkimuksen aineistona on käytetty Jari Sarasvuosta kirjoitettuja aikakauslehtijuttuja ajalta 1993-1999. Artikkeleiden analyysissa sovelletaan vapaasti mutta systemaattisesti laadullisen tekstintutkimuksen menetelmiä. Työ on luonteeltaan voimakkaasti aineistolähtöinen tapaustutkimus. Mielenkiintoisen yksittäistapauksen kautta pohdiskellaan ja hahmotellaan laajempia yhteiskunnallisia ja jopa globaaleja kehityssuuntauksia. Tutkimuksessa käydään läpi Jari Sarasvuon mediapersoonan kolme keskeisintä roolia:tv-tähti, lama-ajan esikuva ja saarnamies. Jokainen rooleista muodostaa oman suhteellisen itsenäisen kokonaisuutensa, ja jokaisella roolilla on oma teoreettinen viitekehyksensä. Tv-tähti-roolin yhteydessä esiin nousevat ajatukset televisioyhteiskunnasta ja toimittajan roolin murroksesta. Lama-ajan esikuvan roolia selittävät teoriat työstä, suomalaisuudesta, laman syistä ja lama-ajan julkisuuden luonteesta. Saarnamies-Sarasvuon sanoma yhdistetään nousevaan individualismiin ja modernissa yhteiskunnassa elinvoimaiseen psykokulttuuriin. Työn kaikista lähteistä keskeisin on Pierre Bourdieu, jonka kenttäteoria on selitysvoimainen työkalu analysoitaessa Sarasvuon roolia uudenlaisena tähtitoimittajana. Kenttäteoria selittää myös mediatarinan jyrkkää negatiivista käännettä ja toimittajien suhtautumista Sarasvuohon. Muita tärkeitä lähteitä työssä ovat mm. Sanna Valtonen, Anu Kantola ja Janne Kivivuori. Työn lopussa kootaan yhteen mediatarinan teemat, hahmotellaan mediapersoonan kaksi puolta ja pohditaan, miten Sarasvuo on pyrkinyt julkista kuvaansa hallitsemaan. Tutkimus tukee käsitystä median keskeisestä ja aktiivisesta roolista yhteiskunnassa. Sarasvuo on noussut nykyiseen asemaansa julkisuuden avulla, mutta julkisuuden henkilönä hänellä on vain rajallinen määrittelyvalta omaan julkiseen kuvaansa. Sarasvuo on läpi tarinansa vahvasti ristiriitainen ja voimakkaasti yhteiskunnallinen mediapersoona, joka herättää voimakkaita tunteita. Tutkimuksessa todetaan, että Sarasvuon mediapersoona on osin karannut hänen ulottumattomiinsa. Nimestä on tullut merkki, johon liittyy kollektiivisia opittuja merkityksiä. Näitä negatiivisia konnotaatioita todellinen Sarasvuo ei tunnusta omiksi ominaisuuksikseen
