Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämä tutkielma tarkastelee transatlanttisten suhteiden muutosta kylmän sodan jälkeen. Tarkastelun painopiste on Euroopan unionin (EU) nousevassa asemassa suhteessa Yhdysvaltoihin. Tutkimusongelma painottuu oletettuun kriisiin EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Päätutkimuskohteena on EU:n nouseva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen asema ja sen aiheuttamat muutokset transatlanttisissa suhteissa. Transatlanttiset suhteet on rajattu koskemaan ainoastaan turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Painopiste on erityisesti sotilaallisessa turvallisuudessa. Teoreettinen viitekehys perustuu Karl W. Deutschin vuonna 1957 muotoilemaan teoriaan turvallisuusyhteisöistä. Tätä teoriaa täydennetään Emmanuel Adlerin ja Michael Barnettin näkemyksillä turvallisuusyhteisöistä. Tutkimuksen perusteella tullaan siihen lopputulokseen, että huolimatta turvallisuusyhteisön sisällä kytevästä kriisistä, on löydettävissä enemmän yhteisöä ylläpitäviä voimia kuin sitä hajottavia. Tutkimuksessa tarkastellaan kylmän sodan päättymisen jälkeen turvallisuusyhteisölle ilmenneitä ongelmia. Painotus tutkimuksessa on Irakin sodan jälkeiseen aikaan. Loppupäätelminä todetaan, että keskinäinen dialogi ja sen lisääminen on yksi merkittävistä luottamusta herättävistä seikoista transatlanttisen turvallisuusyhteisön sisällä. Vahvoina yhteisöä koossapitävinä voimina toimivat yhteiset arvot, pitkän aikavälin intressit kansainvälisen politiikan kentällä sekä halu ratkaista keskinäiset ongelmat rauhanomaisesti
