Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten teknologiselta luonteeltaan erityyppisten innovaatioiden kehittämisprosessit poikkeavat toisistaan. Innovaation teknologista luonnetta kuvattiin kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin innovaatiot jaettiin niiden uutusarvon mukaan radikaaleihin ja inkrementaalisiin innovaatioi-hin. Tämän lisäksi innovaatiot eroteltiin niiden kompleksisuuden mukaan monimutkaisiin ja yksinkertaisiin innovaatioihin. Probit-malleja soveltamalla tutkittiin, minkälaisia systemaattisia eroja on radikaalien innovaatioiden kehittämisprosessissa verrattuna inkrementaalisten innovaatioiden kehittämiseen sekä monimutkaisten innovaatioiden kehittämisprosessissa verrattuna yksinkertaisten innovaatioiden kehittämiseen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli eri innovaatioteorioita käsittelevä kirjallisuus. Tutkimuksessa tarkastellut kehitysprosessiin liittyvät tekijät voidaan jakaa innovaatiokohtaisiin- ja yritys- tai sektorikohtaisiin tekijöihin. Innovaatiokohtaiset tekijät liittyvät siihen, mistä innovaatioidea on alunperin lähtöisin, minkälainen yhteistyö on ollut tärkeää innovaation kehittämiselle sekä minkälainen rooli julkisella rahoituksella on ollut innovaation kehittämisessä. Yritys- ja sektorikohtaiset tekijät puolestaan liittyvät innovaation kehittäneen yrityksen osaamispohjaan, kokoon sekä yrityksen toimintaympäristöön. Tutkimus perustui VTT Teknologian tutkimuksen ryhmän keräämään innovaatioaineistoon. Innovaatio-aineisto sisältää perustiedot noin 1600 Suomessa kehitetystä innovaatiosta, jotka on kaupallistettu pääosin 1980- ja 90-luvuilla. Tätä perustietokantaa on täydennetty noin 800 innovaatiota käsittävällä kyselyaineistolla, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa kunkin innovaation kehitysprosessista. Tutkimuksessa käytettiin 768 innovaation joukkoa tästä kyselyaineistosta, johon yhdistettiin yrityskohtaisia tietoja. Tuloksissa nousi esille tiede- ja teknologiayhteisön merkitys, kun kehitetään radikaaleja tai monimutkaisia innovaatioita. Tieteellisten ja teknologisten läpimurtojen merkitys sekä yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa korostuivat sekä radikaalien että monimutkaisten innovaatioiden kehittämisessä. Sen sijaan pääosin kilpailullisista paineista syntyneet innovaatiot olivat todennäköisemmin inkrementaalisia. Radikaalien ja monimutkaisten innovaatioiden taustalta erottuivat myös julkiset tuotekehitystuet. Toimintaympäristö, jossa innovaatio on kehitetty näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan innovaation teknologiseen luonteeseen. Teknologisissa mahdollisuuksissa on sektorikohtaisia eroja, jotka heijastuvat innovaatiotoiminnan luonteeseen - erityisesti innovaatioiden kompleksisuuteen. Sektorin suotuisa taloudellinen kehitys puolestaan näyttäisi edesauttavan monimutkaisten innovaatioiden kehittämistä ja tarjoavan laajemman tuotedifferentiaation kautta tilaa inkrementaalisille innovaatioille
