Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa selvitetään, mikä saa ihmiset julkisesti laulamaan. Mitä eri toimijat karaokessa arvostavat, ja mitkä ovat heidän osallistumismotiivinsa? Tutkimuksessa keskitytään pääasiassa yhden lahtelaisen ravintolan, Ten Dollars Saluunan, karaokeiltojen ja kävijöihin. Syitä etsitään tarkastelemalla karaokeiltaan osallistujien käyttäytymisen perusteita sekä karaoken sosiaaliseen maailmaan liittyviä erityispiirteitä. Tutkimus on tehty havainnoimalla karaokeiltoja sekä kohderavintolassa että muissa lahtelaisissa karaokeravintoloissa. Tutkimusta varten on myös haastateltu karaokeillan osallistujia, sekä järjestäjiä että asiakkaita. Aineisto on analysoitu kvalitatiivisen sisältöanalyysin menetelmin. Aineistoon kuuluu myös aiemmin tehty teemahaastattelu sekä aiemmat havainnot karaokeilloista eripuolilla Suomea. Työssä tukeudun myös muutamaan suomalaisesta karaokesta tehtyyn opinnäytetyöhön sekä lehtiartikkeleihin. Karaoke on japania, ja se merkitsee ”orkesteriäänitettä ilman vokaalilaulua”. Suomalaisen karaokevetäjän sanoin karaoke on laulamista ”bändinkorvikkeelle”. Karaokessa laulaja laulaa kuvalevyltä soitettavan säestyksen tahdissa. Joissakin tutkimuksissa käytetty määritelmä ”tyhjä orkesteri” on käännösvirhe, joka antaa karaokesta harhaanjohtavan kuvan. Suomessa karaokea lauletaan pääsiassa ravintolassa, mutta myös yksityisissä tilaisuuksissa. Karaoke on enemmän kuin japanilainen keksintö. Se on samalla sosiaalinen innovaatio, joka on levinnyt ympäri maailman. Se on globaali-ilmiö, johon liittyy kulttuurillisia erityispiirteitä. Karaoke on sopeutunut parhaiten maihin, joissa on vankka yhteisölauluperinne. Suomalaisen karaoken erityispiirteisiin kuuluvat karaoken kirjoittamattomat säännöt, jotka ovat sekä yleisiä että vetäjäkohtaisia. Säännöt tukevat karaokelaulajan julkista esiintymistä. Säännöillä pyritään myös minimoimaan kilpailutilanteen syntyminen laulajien välille. Karaokevetäjällä on suuri merkitys karaokeillan ilmapiirin luojana. Karaoken arvot ovat syntyneet sosiaalisissa tilanteissa, joissa osallistujat toimivat suhteessa johonkin itsensä ulkopuolella olevaan. Karaoke vaikuttaa olevan yhteisöllisiä tunteita herättävää ja tukevaa sosiaalista toimintaa parhaimmillaan. Karaokeen liittyy sekä hauskuus että vakavuus. Laulaminen on itsensä kehittämistä ja pätemistä itselleen. Laulajat käsittelevät emootioitaan laulaessaan. Laulunsanoitukset toimivat tunteiden tulkkina. Karaokea lauletaan esiintymispelon voittamiseksi. Laulamalla halutaan herättää yleisön huomiota. Kannustaminen koetaan itsetuntoa kohottavana. Karaokelaulajat voidaan jakaa karkeasti esiintyjiin, harrastajiin ja pelleilijöihin eli näkyvässä humalassa esiintyviin. Esiintyjät kiertävät eri ravintoloissa tuomassa itseään julki. Harrastajat kulkevat mieluiten saman karaokevetäjän illoissa. Pelleilijät eivät laula, vaan tavoittelevat humalaista vitsikkyyttä, joka ei yleisöä kuitenkaan viihdytä. Pelleilijöiden osuus on vähentynyt alkuaikojen karaokesta. Yhä useammat karaokelaulajat laulavat selvinpäin. Kulttuurisosiologisena ravintolatutkimuksena työ nojaa Pertti Alasuutarin pienyhteisötutkimukseen. Aihetta on myös pohdittu Erik Allardtin esittämien käyttäytymistä ohjaavan valintateorian pohjalta. Muita käytettyjä käsitteitä ovat Erving Goffmanin näyttämöt ja Unruhin sosiaaliset maailmat ja George Meadin "self" eli minäkuva
