Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Yhdysvalloissa on kiistelty amerikkalaisen valtakulttuurin oikeudesta käyttää stereotyyppistettyjä intiaaniaiheita mm. viihteessä ja mainonnassa. Keskustelun eräs keskeinen juonne on ollut amerikkalaisten urheiluseurojen intiaaniaiheiset tunnukset ja -maskotit, joiden käyttöä amerikkalaiset pääosin kannattavat ja intiaanit pääosin vastustavat. Tutkimusongelma kiteytyy intiaanitunnuskeskusteluun liittyviin kysymyksiin: Miten intiaaniutta ja amerikkalaisuutta keskustelussa eri tavoin representoimalla tuotetaan eri versioita keskustelun osapuolista, intiaaneista ja amerikkalaisista? Miten amerikkalaisista ja alkuperäisväestöstä erilaisia tulkintoja esittävät merkitysjärjestelmät pyrkivät itsestäänselvyyttämään versionsa ja vakiinnuttamaan asemansa? Tutkimuksessa on nojauduttu poststrukturalistiseen, semioottiseen teorianmuodostukseen ja siinä erityisesti Michel Foucault'n olettamukseen kulttuuristen merkitysjärjestelmien ankkuroitumisesta kieleen. Tutkimuksen metodologinen näkökulma pohjautuu vallankäytön tutkimiseen kehitettyihin diskurssianalyyttisiin ja uutta retoriikkaa edustaviin suuntauksiin. Niistä tutkielman kannalta merkittävin on Arja Jokisen ja Kirsi Juhilan kehittelemä diskurssianalyysi. Teoreettinen viitekehys pohjaa Stuart Hallin ja Norman Fairclough'n näkemyksiin stereotyyppistämisestä kieleen paikantuvan vallankäytön ilmentymänä. Aineisto on kerätty Indian Country Today -sanomalehden vuoden 1994 numeroiden yleisönosastokirjoituksista ja kolumneista, joissa intiaanitunnuksista kiistellään. Kiistely on stereotyyppistävää puhetta, jolla pyritään vakiinnuttamaan omalle ryhmälle edullisia merkityksiä ja tuottamaan vastapuolen ajamat merkitysjärjestelmät vähemmän varteenotettavina. Intiaanitunnuksia puolustavat diskurssit ovat tunnistettavissa valtadiskurssiksi, jossa tuotetaan maskottien vastustajiksi representoituvat intiaanit Toisena. Intiaanitunnuksia vastustavat diskurssit ovat puolestaan vastadiskurssia, jossa maskottien puolustajiksi representoituvat amerikkalaiset ovat Toinen. Kumpikin ryhmä tavoittelee diskursiivista valtaa saavuttaakseen oikeuden määritellä intiaanitunnusilmiö, hegemonisoida itselle edullinen diskurssi kulttuuriin vakiintuneeksi arkijärjeksi. Intiaanitunnuksia vastustaviin diskursseihin sisältyy pyrkimys ulos intiaanien yhteiskunnallisesta toiseudesta ja samanarvoisuuden tavoittelu valtaväestön kanssa. Myös osa amerikkalaisargumentoijista tuottaa intiaaniuden amerikkalaisuuden positiona, jolloin kyse on "positiivisesta toiseudesta". Amerikkalaisuus puolestaan rakentuu tunnuksia vastustavissa diskursseissa sivistymättömäksi ja rasistiseksi barbaarisuudeksi, jota äärimmillään representoi kolonialistisesta siirtomaadiskurssista vastadiskurssiin kierrätetty "alkuasukas". Intiaanitunnuksia puolustavissa diskursseissa intiaaniutta representoidaan negatiivisesti. Intiaanit asemoidaan kolonialistiselta kaudelta periytyvän kuvaston mukaisesti amerikkalaisiin nähden ennen kaikkea lapsiksi. Intiaanius esitetään positiivisessa valossa ainoastaan silloin, kun se on totemistista intiaaniutta, jolla luodaan urheiluseurojen kannattajien ryhmäidentiteettiä intiaanihahmoisin tunnuksin. Amerikkalaiset edustavat intiaanitunnuksia puolustavissa diskursseissa normaaliutta, jolla on etuoikeus ja päätäntävalta yhteiskunnassa
