Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Virkaurissa tapahtuneen kehityksen tarkastelu pohjautuu näkemykseen hallinnon jatkuvuudesta, joka Suomessa perustuu osaltaan virkamiesten merkittävään ja pysyvään asemaan. Hallinnon kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota useisiin virkamieskuntaa koskeviin kysymyksiin, jotka ovat merkityksellisiä myös virkaurien toteutumisessa. Hallinnon jatkuvuus ja hallintoa koskeva kehittämistyö muodostavat jännitteen, joka on virkaurien muutoksen tai muuttumattomuuden kannalta tutkielmalle keskeinen. Tutkimuskohteena olevia valtiovarainministeriön virkauria tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta vuosien 1940–2007 välisenä aikana, joka kattaa keskeiset kehitysvaiheet valtiovarainministeriön organisaatiossa, tehtäväkuvassa ja asemassa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka polkuriippuvuusprosessin avulla jatkuvuutta ylläpitävät, virkamiesjärjestelmäinstituution puitteissa toteutuvat virkaurat taipuvat hallintoajattelussa esitettyihin muutospyrkimyksiin. Viitekehys muodostuu historiallisen institutionalismin polkuriippuvuusmallista ja sitä täydentävästä hallintoajattelun muutoksesta. Polkuriippuvuudessa on kyse instituutioiden toiminnasta historiastaan riippuvaisina, kun instituution toiminnan periaatteiksi alunperin hyväksytyt ideat ja toimintatavat pitävät yllä jatkuvuutta ja rajoittavat kehitysvaihtoehtoja. Suomalaista virkamiesjärjestelmäinstituutiota määrittävät alkuperäisideat ja toiminnan mallit liittyvät etenkin juristien rekrytointiin, valtionhallinnon urien erillisyyteen muista yhteiskunnan aloista ja virkamiesten heikkoon liikkuvuuteen, mutta myös virkauriin miesten etenemisenä. Polkuriippuvuuden aiheuttamaa jatkuvuutta pyrkivät rikkomaan tarpeeksi voimakkaat toimintatapojen muutoksiin liittyvät ideat. Toivottua kehityssuuntaa edustaa tutkielmassa virkamiesjärjestelmän kehittämistä koskevia ideoita kokoavana tahona hallintoajattelu, joka heijastuu hallinnon kehittämisestä vastaavien organisaatioiden työssä. Hallintoajattelu on virkamiesjärjestelmän osalta esittänyt toistuvasti tutkintoihin perustuvien kelpoisuusvaatimusten väljentämistä ja virkamiesten liikkuvuuden lisäämistä sekä vähitellen myös valtionhallinnon ulkopuolisen kokemuksen korostamista ja tasa-arvon edistämistä. Tutkielma perustuu osana kvalitatiivista tutkimusta käytettävään kvantitatiiviseen menetelmään, nimikirja-aineistosta kerättyjen uratietojen tilastointiin. Tutkimusaineisto muodostuu 516 valtiovarainministeriön virkamiehen uratiedoista vuosilta 1940–2007. Tiedot osoittavat, että virkaurat ylläpitävät voimakkaasti jatkuvuutta. Virkaurat taipuvat muutokseen viiveellä niin, että virkamiesten monipuolista koulutusta ja kokemusta koskevat tavoitteet ovat alkaneet toteutua huomattavasti myöhemmin muutosta koskevien ideoiden esilletuloon nähden. Virkamiesten koulutuksen monipuolistuminen alkoi näkyä varsinaisesti vasta 1970-luvun ja 1980-luvun taitteessa, vaikka sittenkin juristien asema on säilynyt vahvana. Useista näkökulmista toteutettu virkaurien tarkastelu osoittaa myös, kuinka vahvasti virkaurat ovat hallintoajattelua vastustaen jatkuvasti toteutuneet valtionhallinnon piirissä. Lisäksi organisaation eri osat pystyvät pitämään yllä omia perinteitään virkamiesten rekrytoinnissa. Myös organisaation eri tasojen välisessä tarkastelussa on huomattavissa, että johdon urien on ollut osin mahdollista pysyä muuttumattomina pidempään. Kokonaisuudessaan muutos ei ole toteutunut virkaurissa täydellisenä, vaan vanhojen toimintatapojen rinnalla tai osassa organisaatiota, mikä on tyypillistä polkuriippuvaisessa jatkuvuuteen taipuvaisessa kehityksessä. Perinteinen virkauramalli ei ole täysin muuttunut hallintoajattelun muutoksen mukaisesti
