Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan dollarisaation hyötyjä ja kustannuksia kehittyvien maiden näkökulmasta. Dollarisaatiolla tarkoitetaan, että maa luopuu kansallisesta valuutastaan ja itsenäisestä rahapolitiikastaan ottamalla käyttöön jonkun toisen maan valuutan. Ecuador otti käyttöönsä Yhdysvaltain dollarin vuonna 2000, ja tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko Ecuadorin dollarisaatiota pitää kirjallisuuden perusteella perusteltuna valintana. Dollarisaatiosta keskustellaan muissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Empiirinen evidenssi dollarisaatiosta on kuitenkin vähäistä, joten Ecuadorin kokemukset tulevat olemaan tärkeitä sekä myöhemmän tutkimuksen että politiikkavalintojen kannalta. Tutkielmassa selvitetään lyhyesti Ecuadorin talouden erityispiirteitä ja 1990-luvun rahoituskriisiä, mutta pääpaino on dollarisaation teoreettisessa tarkastelussa. Tutkielmassa esitellään kaksi lähestymistapaa dollarisaatioon. Galen ja Vivesin pankkisektorin vakautta painottavassa mallissa keskuspankki kärsii aikaepäjohdonmukaisuusongelmasta. Dollarisaation avulla keskuspankki voi ostaa uskottavuutta, mutta dollarisaatio voi estää keskuspankkia tarjoamasta likviditeettiapua silloinkin, kun se olisi vakauden kannalta tehokasta. Mallin perusteella dollarisaatio on pankkisektorin vakauden kannalta hyvä järjestelmä maissa, joissa pankinjohtaja kärsii moraalikato-ongelmasta ja johtajan työpanos on merkittävä tuottojen parantamiseksi. Projektien likvidointikustannukset eivät kuitenkaan saa olla suuria. Alesinan ja Barron malli perustuu perinteiseen optimaalisen valuutta-alueen teoriaan. Mitä suurempi on tuotantosokkien korrelaatio kiinnittäjämaan ja ankkurimaan välillä, sitä pienempi on itsenäisen rahapolitiikan hyöty, kun kiinnittäjämaa ei pysty sitoutumaan alhaiseen inflaatioon, mutta ankkurimaa pystyy. Dollarisaation hyödyt seuraavat kasvaneesta ulkomaankaupasta ja alentuneesta inflaatiosta. Mallin perusteella dollarisaatiosta hyötyvät pienet avotaloudet, joilla on historiallisesti ollut korkea inflaatio ja jotka käyvät paljon kauppaa mahdollisen ankkurimaan kanssa. Pankkisektorin vakauden kannalta Ecuadorin ongelmana saattavat olla projektien suuret likvidointikustannukset. Alesinan ja Barron lähestymistavan kannalta ongelmallista on, ettei Ecuadorin suhdannesykli ole merkittävästi korreloinut Yhdysvaltojen suhdannesyklin kanssa. Mallien perusteella Ecuadorin dollarisaatiota voidaan kuitenkin pitää perusteltuna. Toisaalta dollarisaation onnistumisen kannalta merkittäviä ovat pankkisektorin valvonnan ja sääntelyn tehostaminen sekä valtiontalouden hallinnan kehittäminen. Ei kuitenkaan ole evidenssiä siitä, että dollarisaatio johtaisi tarvittavien taloudellisten uudistusten toteutumiseen. Ecuadorin dollarisaation merkittävimmät riskit liittyvätkin tarvittavien uudistusten toteuttamiseen. Tärkeimmät käytetyt lähteet: ALESINA, A. – BARRO, R. J. (2002): Currency Unions; EICHENGREEN, B. (2002): When to Dollarize; GALE, D. – VIVES, X. (2002): Dollarization, Bailouts, and the Stability of the Banking System; BECKERMAN, P. – SOLIMANO, A. (2002): Crisis and Dollarization in Ecuador
