Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkasteltiin huono-osaisuuden ilmenemistä ja alue-eroja sekä huono-osaisuuteen yhteydessä olevia yksilö- ja aluetason tekijöitä Suomessa 1990-luvulla. Tutkimus kohdistui 30-54-vuotiaisiin Suomen kaupunkiseutukunnissa vuonna 1993 asuneisiin naisiin ja miehiin. Tutkimuksessa selvitettiin 1) millainen tutkimuskohortin tilanne oli erilaisia huono-osaisuuden mittareita käytettäessä 1990-luvun eri vaiheissa ja miten lama-aikana koettu pitkäaikaistyöttömyys vaikutti myöhempiin huono-osaisuusriskeihin, 2) millaisia olivat kaupunkiseutukuntien väliset erot huono-osaisuusriskien yleisyydessä ja missä määrin erot johtuivat seutukuntien erilaisista väestörakenteista eli siitä, että seutukunnissa asuu sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan erilaisia ihmisiä, 3) miten kaupunkiseutukuntien ominaisuudet, erityisesti sosiaalista ympäristöä kuvaavat tekijät, olivat yhteydessä yksilöiden huono-osaisuusriskeihin sekä 4) olivatko yhteydet erilaisia lama-aikana pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden joukossa kuin muiden joukossa.
Aineistona oli yksilötason tietoja sisältävä Suomen väestöä edustava rekisteriaineisto (11 prosentin väestöotos), johon yhdistettiin kaupunkiseutukuntia kuvaavia tietoja. Huono-osaisuusriskien mittareina käytettiin yksilöiden pitkäaikaistyöttömyyttä, perheettömyyttä, parisuhteesta eroamista, tuloköyhyyttä, omistusasunnosta luopumista, kuolemaa sekä näistä muodostettuja yhdistelmämittareita. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin tilastollisia monitasomenetelmiä.
Tulosten mukaan lamavuosina 1993-1994 pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneilla oli myöhemmässä vaiheessa selvästi muita suuremmat huono-osaisuusriskit, eikä tämä johtunut lamatyöttömien erilaisista sosiodemografisista taustaominaisuuksista, jotka voisivat johtaa huono-osaiseksi valikoitumiseen näistä syistä. Kaupunkiseutukuntien väliset erot pitkäaikaistyöttömyyden ja tuloköyhyyden mittareilla molemmilla sukupuolilla ja myös kuolleisuuden mittarilla miesten joukossa hahmottuivat aiemmin tunnettua maantieteellistä jakaumaa noudatellen: länsirannikon ja etelän seutukunnissa huono-osaisiksi määrittyvien osuudet olivat pienet ja idän ja pohjoisen seutukunnissa suuremmat. Seutukuntien väestörakenteiden erot selittivät osan näillä mittareilla havaituista alue-eroista. Perheettömyys, eronneisuus ja omistusasunnosta luopuminen sen sijaan olivat yleisimpiä eteläisissä seutukunnissa ja Helsingin seudulta Etelä-Savoon ulottuvalla alueella mutta harvinaisempia länsirannikolla ja Keski-Suomessa. Perheettömyyden ja omistusasunnosta luopumisen alue-erot tulivat selvemmin esiin väestörakenteen huomioonottamisen jälkeen. Alue-erot huono-osaisuuden yleisyydessä eivät siis selittyneet väestörakenteilla, jolloin niiden voidaan päätellä riippuvan myös joistakin alueellisista tekijöistä.
Pääasiallisina sosiaalisen ympäristön mittareina käytettiin työttömyysasteella mitattua deprivaatioastetta, kaupungistuneisuusastetta, äänestysaktiivisuudella mitattua osallistumisastetta sekä perherakenteen kiinteyttä kuvaavaa perhekoheesio-muuttujaa. Kun yksilöiden sosiodemografisten ominaisuuksien vaikutukset oli vakioitu, seutukunnan pieni työttömyysaste, suuri kaupungistuneisuusaste, pieni osallistumisaste ja vähäinen perhekoheesion taso vaikuttivat eri muuttujilla mitattuja huono-osaisuusriskejä lisäävästi. Sosiaalisen ympäristön ominaisuudet vaikuttivat kuitenkin enemmän huono-osaisuusriskeihin lama-ajan pitkäaikaistyöttömien kuin muiden joukossa, ja osin vaikutuksia havaittiin vain lamatyöttömien ryhmässä, jolloin aluetekijöillä voidaan sanoa olevan vaikutuksia erityisesti yhteiskunnan haavoittuvampiin jäseniin. Tutkimuksen tulokset antoivat lisätietoa laajempia alueyksiköitä koskevista aluevaikutuksista Suomessa ja erityisesti sosiaalisen ympäristön vaikutuksista: kaupunkiseutujen sosiaalisella ympäristöllä näyttää olevan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.The study looked at the prevalence and area differences in social exclusion in Finnish urban regions and aimed to find out whether characteristics of these regions had an effect on working-age individuals' risks of social exclusion in the end of the 1990's. The aims of the study where 1) to assess the prevalence of several indicators of social exclusion during the 1990's, 2) to look at regional differences and to find out whether these differences could be explained with different regional socio-demographic population structures, 3) to find out how some characteristics of regions were associated with risks of exclusion and 4) to find out whether these associations were different among those who suffered from long-term unemployment during the economic recession of the 1990's than among others.
Data were individual level register data, representative of the Finnish population (11% sample), linked to information on urban regions. Measures of social exclusion included long-term unemployment, living without a family, separating from the partner, low income, changing the housing tenure from owning to renting, dying, and measures combining some of the aforementioned variables. Statistical multilevel methods were used.
Those suffering from long-term unemployment during the recession were in a higher risk of social exclusion later on compared to others, and this difference was not explained by their more disadvantaged socio-economic background. Different socioeconomic population structures explained a part of the observed area differences in some outcomes while in other outcomes the area differences became more pronounced after adjusting for the population structure. The area differences thus seemed to be connected with regional characteristics other than population structures.
Measures of social environment included unemployment level, level of urbanization, voting turnout and family cohesion. Low regional level of unemployment, high level of urbanization and low levels of voting turnout and family cohesion were associated with higher risk of social exclusion in most measures. The effects of these regional social characteristics were larger on those long-term unemployed during the recession than on others. The results contribute to the knowledge on the area effects of urban regions and especially on the effects of social environments on individual well-being
