Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkielmassa tarkastellaan kansallisen uutistoimiston Suomen Tietotoimiston roolia suomalaisessa ulkomaanuutisoinnissa. Aihetta lähestytään ensin teoreettisella ja rakenteellisella tasolla tarkastelemalla kansallisen uutistoimiston asemaa globaalissa uutisvälityksessä sekä uutistoimistojen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja kehityssuuntia. Keskeisenä lähteenä tässä on Olivier Boyd-Barrettin ja Terhi Rantasen uutistoimistoja käsittelevä tutkimus. Empiirisessä osuudessa selvitetään niin määrällisesti kuin laadullisestikin, miten STT:n ulkomaanaineistoa käytetään erityyppisissä joukkoviestimissä sekä millainen vaikutus STT:n tarjonnalla on ulkomaanuutisten päiväjärjestyksen muotoutumiseen. Määrällisen aineiston muodostavat viikon ajalta yhdeksästä eri joukkoviestimestä kerätyt ulkomaanuutiset, joita on verrattu STT:n ulkomaanuutisaineistoon. Aineiston perusteella on selvitetty mm. kuinka paljon ja minkä tyyppisissä jutuissa STT:n aineistoa käytetään, miten sitä muokataan ja yhdistetään muihin lähteisiin sekä miten uutistoimitusten ja STT:n aihevalinnat ja priorisoinnit vastaavat toisiaan. Määrällistä uutistekstianalyysiä täydentävät ulkomaantoimittajien teemahaastattelut, joissa samoja kysymyksiä lähestytään toimittajien ja toimitusrutiinien sekä -organisaatioiden näkökulmasta. Empiiristä analyysia jäsentävänä kehikkona toimii agendojen yhteneväisyyttä ja toisaalta uutistoimistolähteiden käyttöä yhdistävä nelikenttämalli. Malli on kehitetty Aspin (1986) alun perin journalistien ja poliitikkojen välistä vaikutusvaltaa kuvaavasta mallista. Tässä työssä sitä on sovellettu uutistoimiston ja joukkoviestimien keskinäisen riippuvuus- ja vaikutussuhteen kuvaamiseen. Laajempana viitekehyksenä tutkielmassa on Shoemakerin ja Reesen (1996) sekä Mörän (1999) esittämä ajatus joukkoviestinnän sisältöön vaikuttavien tekijöiden monitasoista analyysista, ja erityisesti sen rutiini-, organisaatio- ja instituutiotasoista. Näiden mallien tarjoamaa käsitteistöä on hyödynnetty varsinkin tutkimuksen laadullisessa osuudessa. Tutkimus vahvistaa sen, että erikokoisille ja -tyyppisille viestimille STT:n ulkomaanuutisaineiston merkitys on hyvin erilainen. Pienemmät viestimet ovat enemmän riippuvaisia STT:n uutisvalinnoista ja -painotuksista, mutta STT:llä on vaikutusta myös suurempien viestinten päiväjärjestyksen muodostumiseen mm. päivälistan kautta. Yhteistä niin pienille kuin suurille viestimille on se, että uutistoimistojen käyttö on voimakkaasti sidoksissa toimitusrutiineihin. Joukkoviestinten keskinäinen kilpailu ja uusien teknologioiden kehittyminen vaikuttavat STT:n ja joukkoviestinten suhteeseen. Internetin kautta saatavien ulkomaisten verkkolehtien voidaan nähdä vähentävän uutistoimiston merkitystä, mutta toisaalta uutistoimistolähteiden luotettavuus korostuu informaatiotulvan keskellä. Kilpailutilanteen kiristyminen tuntuu STT:ssä paineiden lisääntymisenä, kun toimituksen työhön kohdistuu entistä enemmän erilaisten asiakkaiden osin ristiriitaisiakin tarpeita ja vaatimuksia
